Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lapsellani on syöpä

menettämisen tuskaa

Eilen lopetettiin viruslääkitys, nesteytys, tilalle morfiinia.
Kullallani virus tuhonnut aivoista niin valtavan osan,että mitään kontaktia emme enää häneen saa, silmät sokeutuneet, nukkuu 24h, limainen....
Luuydinsiirtoa ei enää voida tehdä, neurologiset vauriot niin suuret,että vaikka ihme tapahtuisi ja virus olisi saatu pois, hän olisi ikuisesti "poissa". Lääkärit eivät edes tee sellaiselle kantasolusiirtoa.
Niinpä eilisestä asti ollaan tilanteessa "saattohoito". Poikamme, rakkaimpamme kuihtuu käsiin ilman nesteytystä, mutta jos sitä olisi jatkettu, tämä mahdottomuutta vastaan taistelu olisi voinut kestää jopa 6kk, nyt 2-4vkoa.
Tekee NIIN pahaa katsoa, kun toinen uinuu pois, kun mitään en voi tehdä. Voin pitää sylissä, nuuhkuttaa poskea, pusuttaa ja halittaa. Kunpa vaan saisin niihin mitään vastakaikua.. Tiedän rakas että kuulet ääneni, aisit läsnäoloni ja haistat tuoksuni..
Voi kulta kuinka sinua rakanstankaan, miten voin jatkaa elämäämmä ilman sinua ihana pieni esikoiseni? Miksi sain sinut luokseni vain 5 vuodeksi?
Ei riitä sanoja kertomaan tätä tuskaa, sydän itkee verta, aivot jähmettyy, kyyneeleet vaan valuu silmistä, lyyhistyn... Tämä on niin väärin, kukaan lapsi ei ansaitse tällasita kohtaloa! Kenenkään vanhemman ei pitäisi joutua luopua omasta lapsestaan!
Voi miksi lääkärit tehneet kantasolusiirtoa kun se oli mahdollinen toukokuussa, miksi "on kesälomat tulossa", on leukemian uusineita, on osastolla täyttä... Eikö lapsi pidä hoitaa kun siihen on mahdollisuus eikä odottaa "jos vaikka sairaalan aikataulujen kanssa lapsen terveys sattusi olemaan kunnossa". kun oli odotettavissa että tämä pahenee nopsaa.
netta | 28.6.2006 klo 09:17:26