Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Hyvä CEF-kokemus lohduksi niille joilla se on edessä

Hei Kukkurukuu ja Uppe!

Kiva kuulla! Minustakin on tärkeää kertoa myös siitä, että hoidoista voi selvitä myös aika leppoisasti. Minusta on varsin kohtuullista, jos näinkin rankoista hoidoista selviää muutaman päivän hankalalla ololla (minulla TAXOt) ja/tai väsymyksellä, jonka voi "hoitaa" nauttimalla lepäämisestä hyvällä omallatunnolla ja esim. hyvistä kirjoista tms. nautiskellen. Tai suunnitellen mitä kivaa sitten tekee, kun olo paranee. Omasta asenteesta on paljon kiinni: kuinka suhtautuu liitännäishoitojen vaivoihin ja muuhun syöpään liittyvään. Välillä tuntuu, että ei oikein "saisi" kertoa avoimesti hyviä kokemuksia ja ajatuksia joita tässä tilanteessa on, koska "pitäisi" olla se kärsivä ja säälittävä syöpäläinen.

Itse koen tämän syöpähoitoajan paljon merkityksellisempänä ja onnellisempana (!) kuin uupuneena zombina suorittamisen työelämässä. Nyt olen joka päivä älyttömän onnellinen kaikenlaisista pienistä asioista! Tuli vihdoinkin hyvä syy ja saikulla aikaa pohtia millaista elämää oikeasti haluan loppuelämäni elää - avoimesti, intohimoisesti ja tässä-ja-nyt todella toteuttaa omia arvoja ja näkemyksiä - kun ne näin ainutlaatuisella herätyksellä on tullut aika kirkastaa :) Kuten kirurgini sanoi: "Syöpä on immunologinen sairaus, ja sen torjumiseksi on tärkeää paitsi elää terveellisesti myös pyrkiä myönteiseen elämänasenteeseen, ns. "onnellisuuteen" ja toteuttamaan aidosti omaa itseään."

Luin jutun Iiris-lehdestä 1/2013 "Peppi osaa ja uskaltaa" jossa herätellään meitä aikuisia peppimäisempään asenteeseen. Kun elämä ei kaikista varmisteluista huolimatta useinkaan mene kuin Strömsössä... Jutussa mm. Päivi kertoo: "Seisoin siinä marraskuun illassa ja räntäsade hakkasi kasvojani. Olin vasta eronnut ja saanut juuri tietää, että sairastan ihosyöpää. Tajusin, että elämä ei nyt mennyt ihan niin kuin suunnittelin, vaikka olin tehnyt aina niin kuin pitää. Tämän karmeuden keskellä tunsin iloa siitä, että nyt voisin elää kuten haluan. Jos kerran sääntöjä tiukasti noudattamalla, itseni sivuun laittamalla ja kaikesta huolehtimalla olin tullut tähän, niin olisi aika kokeilla muuta."

Ja tuosta oivalluksesta alkaen elämäntarina varmasti muuttui entistä kiinnostavammaksi!

Toivon myös teille syövän johdosta hyviä uudenlaisia oivalluksia jotka kantavat elämään hoitojen jälkeen!

Voimia hoitohin!

Lämpimästi
Huua






Huua | 11.1.2013 klo 15:30:17