Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: Tyrni65, miten menee?
Hei pitkästä aikaa. Kärsimykseni sytostaattihoidon osalta on päättymässä. Tilanne muodostui CEF hoidossa minulle ylivoimaiseksi ja lopetan hoidon tähän. Vaikka pahoinvointia yritettiin nyt viimeisen, neljännen tiputuksen yhteydessä hoitaa täydentävällä Emed-lääkityksellä, oli olo silti huono. Ohjeet jotka lääkityksen ottamiseen sain jäivät ilmeisesti jotenkin vajaiksi, kun minulle sanottiin että ko. lääkkeen lisäksi voin tarvittaessa ottaa vanhaa pahoinvointilääkettä, Granisetronia ja kortisonia. Sinä tokkurassa jossa tiputusten jälkeen aina olen ollut on vaikea olla tarkkana ohjeiden suhteen, joten miten asia sanottiin jää ikuisesti arvoitukseksi. Huomasin vasta 2 päivää myöhemmin että lääkitysohjeissa lukee, että Emediä nimenomaan käytetään muiden lääkkeiden lisänä, ei yksin. Liian myöhäistä senkertaisten kärsimysten osalta. Pahoinvointia tunsin joka CEF kerta lääkityksistä huolimatta ja nyt tällä tiputuskerralla puhkesi lisäksi raju alapään hiiva, pahat vatsaoireet, joihin sain juuri protonipumpun salpaajan, silmätulehdus ja outo jo toista viikkoa jatkunut kevyt lämpöily 36.8-37.2 välillä. Normaalilämpöni on tosi alhainen, 36. Myös neutropeniavaiheet, jotka jotkut manitsevat täysin huomaamatomiksi, ovat olleet minulle hirveän huonovointisuuden jaksoja, jolloin olen tuntenut itseni hyvin sairaaksi. Olen kokenut itseni hoidossa aika hylätyksi suurimman osan ajasta. Lääkärit ovat hirvittävän kiireisiä ja asioita hoidetaan puhelimitse, jolloin kokemukseni on ollut että mahdollisimman nopeasti vain pitäisi saada asiansa hoidettua ja linjat vapaiksi. Nyt on edessä sitten toipuminen tästä, sädehoidot ja Tamoksifeenilääkitys viideksi vuodeksi.Olen ajoitain ollut hyvin toivoton ja peloissani ajattelen tulevaa. Rintasyöpäni oli gr 1, ICT tilanne kainalossa = yhdessä solmukkeessa yksittäisiä soluja ja hormonipositiivinen. Pelkään tulevaa, jos näin lääkeherkkänä en selviydykään tamoksifeeilääkityksestä. Mikäli syöpäni uusiutuu en tietysti kykene sytostaattihoitoihinkaan, senkin vuoksi että psyykkinen trauma on ollut liian kova. Tuo mitä Karhutar puhui edellä itsensä tuntemisesta on sillä tavoin toteutunut, että ymmärrän paljon aiempaa paremmin miten hirveän herkkä olen, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Hyväksyn tämän myös, tällainen minä olen. En vahva ja rohkea joka kestää ja jaksaa mitä vain, vaan heikko ja hyvin herkkä. Se mikä raivostuttaa on ettei meillä ihmispoloilla ole mahdollisuutta päättää itse millään helpolla keinolla päiviemme määrästä. Minä en haluaisi nykyisiä enkä mahdollisia tulevia kärsimyksiä, vaan päättää itse siitä tahdonko elää vai en. Tuntuu myös kurjalta miten sairastaessaan tuottaa paineita ja huolta läheisilleen. Sitäkään en haluaisi aiheuttaa. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan.
- Tyrni65, miten menee?Kristitty Lilja
- Re: Tyrni65, miten menee?Tyrni65
- Re: Tyrni65, miten menee?Karhutar
- Re: Tyrni65, miten menee?Tyrni65
- Re: Tyrni65, miten menee?Karhutar
- Re: Tyrni65, miten menee?Kristitty Lilja
- Re: Tyrni65, miten menee?Tyrni65
- Re: Tyrni65, miten menee?Kristitty Lilja