Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: P.S.

Hei Maarit65! Tosiaankin voimia sinulle ja perheellesi. Yhdyn täysin ed. kirjoittajaan joten tukijoukkoja varmasti tarvitset ja keskustelukaveriakin (olkapäätä, kuuntelijaa, lohduttajaa, kädestäpitäjää)toivottavasti sinulta tälläinen löytyy lähipiiristä. Itselläni 16-v murkku ja kohta 1,5 v on ollut melkoista taistojen taivalta. Kaikki mahdollinen on kokeiltu paitsi huumeet ja alkoholi, mutta sitä muuta onkin ollut enemmän kuin riittävästi. Murkku käynyt jo 1 v nuorisopsykalla ja yhteisiä palaverietakin on ollut. Mielestäni niistä ei ollut apua. Syksyllä alkaa yksilöpsykoterapia. Meillä myös uusioperhe, mutta vain murkku enää kotona. Murkku haluaa pitää minut pois luotaan, ettei satu niin paljon kun minulla ei enää toivoa ole, samoin kaikki muut läheiset hän on jättänyt telakalle. Väliin huutaa, että kaikki hänen ongelmansa ovat minun ja avecin vikaa. Avecin kanssa sukset ristissä jatkuvasti. Väliin hän toivoo, kuolemaani, väliin taas olenkin ihana ja halattava äiti. Omat resussit on jo aika vähäiset, lastensuojelu on mukana, mutta eipä siitäkään apua ole. Toivon että henkistä kasvua tapahtuisi.

Sitten vielä hiuksista. Minulle oli itsetunnollisesti kova paikka kun hiukset lähti...mutta sisulla pidin peruukkia silloin kun oli pakko, en muutoin. Nyt on jo vähän hiuksia, värjäsin viimeksi mustaksi kun harmaata oli paljon. Kynnys oli lähteä ihmisten ilmoille pikkuisen siilitukan kanssa..mutta sisua peliin. Täytyy vain ajatella ettei se ulkoinen koreus vaan se sisäinen kauneus. Tiedän kyllä ettei se lohduta. Oikein hyvää jatkoa sinulle kuitenkin ja voimia tuleviin päiviisi sekä valoa ja aurinkoenergiaa. Terkuin eija
eijuli | 3.8.2010 klo 10:54:57