Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Tietokonekuvassa jotain pelottavaa!

Ikävää tuo epätietoisuus. Minulla kävi samalla tavalla juuri ennen leikkausta, mutta leikkaushan pystyttiin tekemään se vaan hiukan suureni alkuperäisistä suunnitelmista. Toivottavasti sinulla tuo on jotain pientä vaan. Apua on todella vaikea saada, yritin sitä aikoinaan itsekin, mutta pikaista apua saa parhaitten vaikka syöpäjärjestön puhelimesta josta voi saada tukihenkilön. Tämähän ei ole mikään ammattiauttaja, mutta syövän kokenut henkilö jonka kanssa voi keskustella. Lisäksi kannattaa olla melko itsekäs ja kuluttaa kaikki perheenjäsenet, kaverit ja sukulaiset. Eli puhuminen auttaa kyllä. Hyvä, että olet saanut lääkärille ajan. Muista pyytää tarvittaessa unilääkkeitä jos rupeat valvomaan. Itse kainostelin, mutta onneksi otin mieheni mukaan lääkärille, joka otti asian esille. Eli alkupaineet on kovat, mutta usko tai älä niin kyllä ne helpottuu kun rattaat alkaa pyörimään. Ensin leikkaus ja sitten mahdolliset jatkot tapahtuu kuin itsestään ja jo keskellä hoitojen sitä osaa jo nauraakin kaikelle vaikka aluksi kaikki on todella sekavaa. Itseäni auttoi myös "alkusekaavuustilassa" päiväkirjan kirjoittaminen. Ostin ihan kovakantisen päiväkirjan kirjakaupasta ja kirjoitin joka päivä tapahtumista ja tuntemuksista kirjaan, se on jännä juttu mutta se helpottaa myös. Edelleen minusta ei kannata yrittää olla liian reipas, eli jos itkettää niin itkee ja jos puhututtaa niin puhuu ja jos kiukuttaa niin kiukuttelee jne. Kaikki aina sanoo, että nyt sitten pitää vaan mennä positiivisin mielin eteenpäin, mutta positiivisuutta on alkusekavuudessa vaikea aina löytää kun päällimmäisenä on tietty pelko. Muista, että et ole ainoa. Meitä on monta ja useimmat meista jopa parantuu tänä päivänä, eli kannattaa tietty yrittää etsiä positiivisia asioita, mutta ei saa tuomita itseään jos aina ei osaa olla positiivinen. Toivon kuitenkin, että kaikki menee hyvin sinun kohdallasi ;) Eli tsempiä ja etsi itsellesi kaikki keinot jolla jaksat odottamisen päivät. Käy kävelemässä, juttele kavereiden kanssa, kirjoita päiväkirjaa tms.
kesätuulahdus | 28.7.2010 klo 18:58:18