Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: Aurinkoista äiteinpäivää..
Ilta-aurinkoista äitien päivää kaikille!Sain tänään aamuteen sänkyyn vaikka tarjotin olikin turvallisuussyistä vietävä pöytään kun tyttö tavoitteli hanakasti kaikkea sen tarjontaa. Voikukkia oli sitten ihan mies poimunut jostain ojanpenkalta ja laittanut mukiin.... :-/
5-vuotiaalta olisi ollut oikein jees-juttu mutta....
Mies täyttää tänään pyöreitä ja molempien vanhemmat oli syömässä, kutsuttivat itsensä kylää syömään. Noh, tapahan sekin varmistaa saavansa äitienpäivälahja;)
Tyttö taapersi niin syötävän suloisesti dalmatialasipaidassaan ja farkkuhameessaan:) Oli onneksi hyvällä tuulella suurimman osan aikaa. Olenkin ollut huolissani kun on ollut noin viikon hyvin känkkäränkkä, syönyt huonosti, juonut kyllä hyvin sekä (mikä TODELLA positiivinen asia) nukkunut yönsä hyvin. Mutta on ollut väsynyt ja puolikuntoinen, tosiaan huolestuttaa. Huomenna vien lääkäriin ja haluan että selvitetään perusasiat.
Olen oppinut huolestumaan herkemmin, onhan tässä olleet korvatulehdukset ja keuhkokuumeet oman sairastelun ohella. Pelkään jopa diabetesta (löytyy suvusta) vaikka en tiedä onko siinä muita oireita kuin kova juominen ja pissaaminen. En lähde edes googlettamaan asiaa koska tiedän että huolestun vain entisestään, odotan huomista lääkäriä. Mutta nyt tuntuu että mitään extrasairauksia on kertq kaikkiaan jaksa, siitä en selviäisi!
Näin se on kuten joku asian ilmaisi, että pienten lasten äidit sairastuttuaan käyvät läpi tosi suurta ahdistusta ja pelkoa tulevaisuudesta. Varmasti sekin vaikuttaa millaisena kasvattajana ja lasten huoltajana näkee miehensä, olisiko tästä yksin kasvattamaan lapsia ja pohjustamaan heille turvallista tulevaisuutta. Meidän parisuhteessamme en valitettavasti näe asiaa niin -> tupla-ahdistus! Ainoa ajatusmalli, jonka avulla selviän, on se, että minä ELÄN ja minä otan vastuun lasteni hyvinvoinnista, ei voi olla muuta mahdollisuutta, en kestä ajatella muuta mahdollisuutta. Naivisti haluan ajatella, että jos ajattelen näin, siitä tulee myös itseään toteuttava ennuste joka myös tapahtuu! Ehkä ennen leikkausta ja sytostaattien aloitusta olin ahdistuneempi tämän asian suhteen, itkin sitä monet kerrat. En tiedä tuleeko itkussakin jokin kiintiö täyteen vai onko tämä sytolandiassa seilaaminen vienyt energian niin että päivittäinen taistelu milloin premmassa milloin huonommassa kunnossa ei ole jättänyt energiaa pohtia lisää negtaiivisia ajatuksia? En tiedä on se torjuntaa vai itsensä suojelua vai mitä se on? Toisaalta lapsille joudun esittämään pirteämpää ja jaksavampaa ja olla aktiivisesti (sen verran kuin jaksan) mukana heidän päivittäisessä elämässään. Ehkä se pitää ajatusmaailmanikin toisissa ympyröissä kuin jos olisi "aikaa" pohtia ajatusmasokismia "entä jos..." Ehkä tästä tuli nyt aika sekavaa tekstiä, toivottavasti ymmärsittn, tuntuu että tämä itseilmaisu on yhtä hukassa kuin muisti ja kaikki muukin ajatustoiminta...
Mietin tulevaa kesää ja miten ihmeessä jaksan kahlata en läpi? Isompikin poika jää pois päivähoidosta viikko ennen juhannusta. Lastenhoitaja ei ole käytettävissä enää heinäkuussa ja päivittäiset ramppaukset sädehoitoon kestävät todennäköisesti heinäkuun loppuun asti. Jo pelkästään siihen tarvitsen apua sen lisäksi että voimani eivät riitä kuin puolipäiväiseen lastenhoitoon, sitten pitäisi päästä jo lepäämään/nukkumaan. Olen tosi väsynyt ollut ja johtuu varmaan sekä alhaisesta hemoglobiinista, sytostaateista ja lääkityksestäni (50 mg Triptylia käden hermosärkyyn). Olen yrittänyt kesän jokaiselle viikolle keksiä jonkin selviytymisstrategian avun suhteen jolla pääsisin jotenkin tämän kesän yli. Pitkää pinnaa ja itsensä revittämistä se tulee joka tapauksessa vaatimaan.
Tämmöisiä tuulahduksia täältä etelästä lasten tuhistessa jo sängyissään, on ne vaan niiiiiiiiin ihania ja suloisia - maailman ihanin ja varmaan yhtä aikaa vaikein rooli on olla äiti!:)
- Re: Aurinkoista äiteinpäivää..Päivä kerrallaan
- Re: Aurinkoista äiteinpäivää..MeriTuuli
- Re: Aurinkoista äiteinpäivää..Päivä kerrallaan
- Re: Aurinkoista äiteinpäivää..MeriTuuli
- Re: Aurinkoista äiteinpäivää..Päivä kerrallaan
- Re: Aurinkoista äiteinpäivää..tautinen