Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Molemmat vanhemmat kuolleet syöpään

Hei Annie ja Mamma!
Kuinka kauan Annie isäsi on sairastanut myeloomaa? Entä kuinka kauan Mamma isäsi ehti sairastaa myelmoomaa ennen kuolemaansa ja miten tauti eteni? Isäni tapaus oli kai sikäli harvinainen, että myelooma teki hänelle kalloon useampia plasmasytoomia, jotka siis kasvoivat kallon ja päänahan välissä ja suurin niistä oli aika hurjan näköinen takaraivolla ja ulottui myös kallon sisäpuolelle.

Minusta on parasta elää päivä kerrallaan. Opin molempien vanhempieni sairauden aikana sen, että on turha ennakoida etukäteen mitä edessä on. Tauti etenee niin arvaamattomasti, toisilla hitaasti ja toisilla taas nopeasti. Oma äitini ei pitkälle edenneeseen syöpään sairastuttuaan edes halunnut kuulla mitään ennustetta. Päätimme silloin, että eivät lääkärit mitään jumalia ole ja kaikki on aina mahdollista. Molemmat vanhempani uskoivat, että elämä on sen mittainen kuin se on kullekin määrätty.
Isäni oli valmistautunut kuolemaansa ja lopussa toivoikin sitä, koska voimat olivat lopussa ja pään kasvaimet aiheuttivat kaikennäköistä lisävaivaa. Isä oli mm. jo helmikuussa kirjoittanut ohjeita omia hautajaisiaan varten. Viimeisenä elin viikkonaan hän antoi kaikenlaisia ohjeita miten toivoi asioita järjestettävän hänen kuolemansa jälkeen. Hän itse sanoi minulle viikkoa ennen kuolemaansa, ettei elää enää kuin viikon ja se piti kyllä sitten aivan paikkansa. Myös oman pitkäaikaisen ystävänsä hän samana päivänä viikkoa ennen kuolemaansa oli kutsunut omiin hautajaisiinsa. Voisi sanoa, että isä piti langat käsissään viimeiseen asti, eikä joutunut niin avuttomaan tilaan kuin pelkäsi joutuvansa. Vielä viimeisenä iltana hän käveli pienen matkan ilman rollaattorin tukea ja loppuun asti hän pystyi syömään ilman että häntä syötettiin. Itsemääräämisoikeus ja oma tahto säilyivät loppuun asti niin voimakkaina ja tärkeinä asioina, että sairaanhoitajat taisivat olla vähän helisemässä hänen kanssaan.
Minulla on tänään ihmeellisen hyvä päivä. Isästä tulvii onnellisia ja hyviä muistoja. Tajuan kuinka vahva ja samalla lempeä ja sinnikäs persoona hän oli.
Annie, muista pitää huolta myös itsestäsi!
sisu | 1.8.2008 klo 12:52:20