Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: taustaa tapaamiseen

Hei,

tässä taustaa minun osaltani:

- äitini kuoli 56-vuotiaana uusiutuneeseen lymfoomaan 29.12.2005, vain n. 2kk diagnoosin jälkeen
- ensimmäisen kerran sairastui syksyllä 2002, loppukeväästä 2003 sai "puhtaat" paperit hoitojaksojen jälkeen
- olen itse 27 v. opiskelija, elän avoliitossa eikä lapsia ole; isäni on nyt 61-vuotias ja minulla on kohta 36 v. täyttävä sisko
- viime jouluna äiti pääsi omasta toivomuksestaan jouluaatoksi ja joulupäiväksi kotiin, jolloin isä, minä ja avomieheni hoidimme häntä; äiti oli niin huonossa kunnossa, että tarvitsi apua aivan kaikkeen ja ympäri vuorokauden, viimeiset päivänsä oli sairaalassa
- alkuvuosi oli aika vaikea, juuri nyt mulla menee ihan hyvin, mutta juuri nuo pari päivää jotka äiti vietti kotona ovat minulle eräänlainen "musta aukko" ja asia, jota en ole pystynyt vieläkään työstämään; aina kun yritän ajatella niitä päiviä ja sitä miten huonona äiti silloin oli ja miten häntä tarvitsi hoitaa kuin pientä lasta, ahdistun valtavasti ja menen täysin lukkoon
- edelliseen liittyen lähestyvä joulu pelottaa minua valtavasti; olemme avomieheni kanssa luvanneet mennä jouluksi isäni luo, ettei hänen tarvitse viettää sitä yksin, mutta epäilyttää se miten itse jaksan, sillä lapsuudenkodissani käyminen äidin kuoleman jälkeen on tuntunut todella vaikealta, saati sitten nyt jouluna kun äidin kuoleman vuosipäivä on lähellä - enkä varmastikaan voi unohtaa, miten edellisenä jouluna hoidimme kuolevaa äitiä. Silloin oli pakko olla vahva ja jaksaa, mutta miten nyt?
- mitään ammattiapua en ole surutyöhöni hakenut, puhunut vain ystäville sekä rääkännyt itseäni fyysisesti, lenkkipolulla pahin ahdistus ainakin hetkellisesti on karissut pois... Viime aikoina olen alkanut miettiä pitäisikö hakea jotain keskusteluapua, nyt kun (ehkä) jo pystyisin asiasta puhumaankin ilman että heti alan itkeä

Tapaamista odotellen,

Tiltu


Tiltu_R | 2.10.2006 klo 11:46:29