Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Nyt se iski

Huomaan palaavani tänne foorumille pienin väliajoin. Itken ihmisten kertomuksille ja surulle ja suren sitä mitä on tapahtunut. Viime viikolla pakkasin äidin vaatteet laatikoihin. Jätin jotain sellaista, jonka haluan muistaa, ja säilöin ne tyttären kanssa pahvilaatikkoon. Muisto mummosta, jos tyttö haluaa joskus leikkiä pukuleikkejä. Minusta ne olivat lapsena parhaita leikkejä mummolassa, tosin mummo oli minulla elossa ja mukana leikeissä. En voi olla ihmettelemättä miten nopeasti kaikki kävi. Äiti meni todellakin pois! Vielä jokus odotan, että puhelin soi, tai jotenkin kuvittelen äidin kävelemässä pihalla. Yhden kerran olin ihan varma, että äiti on kotona, kun menin sinne. Talo oli tyhjä, silti minusta tuntui ettei ollut. Oma usko ja kuolemakäsitys on ollut koetuksella ja samalla epätoivo ja paniikki on vallannut. Elämän rajallisuus tuntuu liian vaikealta kestää. Olen vasta kolmenkymmentä ja elämän pitäisi olla edessä, se tuntuu olevan takana, ei edes tässä. Jospa keväällä uusi aurinko paistaisi tähänkin risukasaan.
miksi | 11.11.2009 klo 21:33:32