Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Äitini kuoli aivosyöpään
Hei Nina54, kiitos vastauksestasi. Se tuntui kovin tutulta lukea, samanlaisia aikoja vietin minäkin äitini kanssa hänen sairastaessaan. Haluan sanoa sinulle, että puhu ja kerro äidillesi ajatuksiasi ja tunteistasi, kerro, että välität.Me elettiin niin siinä hetkessä ja oli tietysti huoli äidistä ja kaikki aika tahtoi mennä kaiken konkreettiseen hoitamiseen ja huolenpitoon, jolla me taidettiin alitajuisesti siirtää keskusteluja itse sairaudesta, miltä se tuntuu äidistä tai meistä. Tietysti se on sairastuneen ihmisen oma valinta, jos ei halua puhua sairaudestaan ja tunteistaan, niin sitten sitä pitää kunnioittaa.Itkeä voi myös yhdessä,yleensä sitä vaan pyrkii olemaan liian vahva ja urhea,mutta minkä ihmeen takia?En ole vielä hakenut ammattiapua,olen jutellut sukulaisten ja ystävien kanssa.Huomaan tekeväni surutyötä haalimalla kaikkia muistoja ja eri ihmisten kokemuksia äidin viimeisistä päivistä ja hetksitä ja sanomisista.Hän oli niin tavattoman väsynyt viimeiset päivät,ei jaksanut enää puhua tms.Me ei ehditty pitkästä välimatkasta johtuen äidin vierelle,se on jäänyt vähän harmittamaan.Toivon todella, että tämä suru ja lohduttomuus helpottaa ajan myötä.Tunteet ja muistot saattavat nousta pintaan arvaamattomilla hetkillä,tulee yhtäkkiä pahamieli ja ahdistava olo.Tämä on vaan pakko elää läpi,niin uskomattomalta kuin kaikki vielä tuntuukin.
- Äitini kuoli aivosyöpäänRiikka
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänTiltu_R
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänninnu72
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänpinjaenkeli
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänKristiina
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänriikka70
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänriikka70
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänsurusyksy