Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Äitini kuoli aivosyöpään
Minunkin äitini kuoli aivosyöpään, pahimpaan mahdolliseen. Glioblastooma gradus IV. Siitä on nyt 1 kk ja 4 päivää. silti en pääse siitä yöstä eteenpäin, junnaan siinä samassa hetkessä kun sairaalasta soitettiin. ainoat asiat mitkä muistan sen jälkeen kunnolla on se kun näin äidin siinä sängyllä, vaikkei hän siinä enää ollutkaan, hautajaispäivänä kun sukumme miehet kantoivat hänet pois ja en voinut ajatella muuta kuin: älä mene äiti, tule takaisin. Ja nyt viime lauantaina oli uurnan lasku, se tunne kun sain uurnan käsiini ja tiesin mitä siinä oli ja että minun täytyisi luovuttaa sen hautaan, oli järkyttävä. Ajatus ei kulkenut mutta muistan sen kirkkaasti, sitten vasta kuin 10 vuotias veljeni kysyi eikö äitiä haudatakkaan, tajusin ettei hän ollut ymmärtänyt että äiti oli tässä, sylissäni, viimeistä kertaa, ja sen sanominen ääneen sai minut murtumaan. Sen jälkeen kaikki on tuntunut niin pahalta etten pysty tekemään yksinkertaisempiakaan asioita. Mietin vain tulevaa joulua ja sitä miten selviän siitä eteenpäin, äiti rakasti joulua, vaikka se meillä olikin "hieman perinteistä poikkeava". Äitini olisi täyttäny tammikuun alussa 41 vuotta, vain 40 vuotiaana hän joutui lähtemään ja jättämään meidät, keskeneräiset lapset tänne. Eikä edes se kuinka pahalta se tuntuu että jäimme tänne ilman äitiä, vaan se että tiedän kuinka pahalta äidistä tuntuu "jättää meidä" tänne.Nyt kun uurna on laskettu tuntuu ettei mikään enää koskaan ole hhyvin.
- Äitini kuoli aivosyöpäänRiikka
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänTiltu_R
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänninnu72
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänpinjaenkeli
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänKristiina
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänjanq
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänriikka70
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänriikka70
- Re: Äitini kuoli aivosyöpäänsurusyksy