Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Ikävä Isää

Nää on niin vaikeita asioita ja aikoja. Onneksi sulla on kuitenkin harrastuksia ja ystäviä, joiden kautta pääset kiinni "normaaliin" elämään. Tai, no mikä on normaalia.. Kun kaikki on toisin. Eihän näihin ole mitään reseptiä, millä tätä asiaa käsittelisi. Ja kaikilla se on vähän erilaista. Itselläni on välillä aikoja, että menee paremmin ja sitten taas toisia päiviä, jolloin kaikki "hyökkää" kimppuun ja repii ja raastaa. Joudun kovasti tekemään töitä itseni kanssa päivittäin, kun tiedän, että minun on käytävä näitä juttuja läpi. Menetin ensin äitini ja sitten mieheni kummatkin syöpään. Ja 2,5 vuoden aikana. Vaikeita, vaikeita aikoja. Ja nyt on se hirveä ikävä ja tyhjyys. Onneksi kuitenkin minulla on niitä syitä nousta aamuisin. Tyttäreni ja koira, joka ei aamulla armoa anna, kun täytyy ulos lähteä... Ja minullakin on paljon hyviä ystäviä. Se puhuminen auttaa. Ihan oikeasti. Ja kävin mieheni sairauden aikana juttelemassa ammattiauttajan kanssa ja se oikeesti teki hyvää.
Kyllä isäsi kulkee vierelläsi koko ajan. Ja varmastii katselee ylpeänä, ehkä sitten sieltä pilven reunalta kun teillä on ensi-ilta. Hyvää kevättä ja koskaa hyvää onnea ei saa teatteriväelle toivottaa, niin sanon, että menestyksekkäitä esityksiä.
Tara | 13.4.2007 klo 10:53:59