Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Suru ja masennus
Menetimme tyttäremme(20v) äkillisesti syöpään viime kesänä.Minulla oli "pohjalla" suru isästäni jonka menetin myös äkillisesti n.3 1/2 v.Sairastuin masennukseeen viime syksynä. Onneksi psykologi huomasi sen ja sain lääkityksen. Hänen mielestään "suru työ" ei pystyisi etenemään jos masennusta ei hoidettaisi.
Pystyn nyt elämään tätä erinlaista elämää. Tuska on rinnassa koko ajan. Enkä halua että se häviää. Toivon että saan näin kirkkaasti muistaa tytärtäni.
Käyn töissä ja pystyn hoitamaan arkiaskareet. Huomaan vain että socaiaalinen kanssa käyminen vapaa-aikana on vähentynyt.Kotona olo tuntuu parhaimmalta(mieheni ja nuoremman tyttären kanssa).Punttisalilla pyrin käymään vähintään kaksi kertaa viikossa, se on myös hyvä "mieliala lääke"
Toivon sinulle jaksamista.
- Suru ja masennusAurinko
- Re: Suru ja masennussaatan
- Re: Suru ja masennusAurinko
- Re: Suru ja masennuskamari
- Re: Suru ja masennusAurinko
- Re: Suru ja masennuskamari
- Re: Suru ja masennusmustaan pukeutunut äiti