Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Miten tästä....

”Saatan”, ohessa joitakin ajatuksia sinulle saattohoidosta.

Aivosyöpä saadaan usein hoidettua siten, että potilaalla ei ole paljon kipuja. Tauti etenee usein asteittain; liikuntakyky katoaa, puhekyky katoaa, persoonallisuus saattaa muuttua. Viimeisenä katoaa usein kuuloaisti. Taudin edetessä potilas nukkuu yhä enemmän. Lopussa vaimonikin nukkui suurimman osan vuorokaudesta. Hän oli viikkoja lähes täysin halvaantunut eikä pystynyt puhumaan, mutta ymmärsi puhetta.

Saattohoidossa on tärkeintä olla läsnä sekä henkisesti että fyysisesti. On osattava olla herkkä ja edettävä potilaan ehdoilla. Rauhallinen musiikki, tutut ihmiset, levollinen keskustelu ovat tärkeitä asioita.

Terhokoti on paras paikka saattohoitoon. Siellä on ammattitaitoinen hoito ja viihtyisä ympäristö. Kotihoito on myös hyvä ratkaisu, mutta se voi olla raskas sinulle. Et pääse hetkeksikään irti hoidettavasta. Minulla ei ole mitään muuta kuin hyvää sanottavaa Terhokodista.

Järjestä saattohoitoon lähiomaisista muodostuva hoitopiiri (3-4 henkilöä). Yksi ihminen ei useinkaan jaksa viedä saattohoitoa yksin läpi. Jakakaa päivä noin 4 tunnin jaksoihin.

On reilua, että sisaresi tietää, mikä on tilanne. Saattohoidon päätepiste on kuolema. Siksi on myös reilua, että keskustelet jossain sopivassa välissä hänen kanssa kuolemasta. Kuolemassa ei ole mitään pelättävää. Sielu on ajaton. Ruumis kuolee. Sielu jatkaa matkaa. Kuolema on helpotus vaikeasti sairaalle. Kannattaa keskustella nämä asiat läpi hyvissä ajoin niin kauan, kun siskosi ymmärtää ja pystyy osallistumaan keskusteluun.

Huolehdi, että saat nukuttua ja levättyä. Saattohoito vaatii paljon henkistä voimaa. Yritä järjestää itsellesi myös hetkiä jolloin et ajattele koko asiaa. Ne voivat olla lenkki, elokuva, yms.

Oma ja potilaan suruprosessi kuuluu myös saattohoitoon. Se on henkilökohtainen asia. Hyväksy se ja anna sille tilaa. Sairaus on luopumista. Sairas joutuu asteittain luopumaan kaikesta. Ei ole kuitenkaan reilua, että kaikki lähiomaiset tulevat itkemään sisaresi vuoteen vierelle.

Ystävät ja lähiomaiset ovat hyvin tärkeitä saattohoidossa. Kokoa ympärillesi tukiverkosto.

Voimaa ja jaksamista sinulle!

Aurinko | 21.7.2006 klo 14:44:35