Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Äiti, mun on niin ikävä sua.

Hei Janq!
Luin ihan vasta viestisi, jonka olit kirjoittanut ennen joulua. Olisi kiva kuulla mitä sinulle kuuluu? :)
Minulla myös oli vain äitini ja veljeni,ja onneksi edelleen on myös veljeni,nyt kun äitiä ei enää ole. Oma veljeni on vuotta minua vanhempi mutta jäimme molemmat mielestäni liian nuorina äidittömiksi. Veljeni on meistä se vahvempi,mutta se kai kuuluu isonveljen tehtäviin hänen mielestään.
Mietin itsekin vieläkin päivittäin miten selvitä elämästä ilman äitiä. Kuten sinäkin,minäkin olin tottunut siihen että äiti oli kotona koko ajan ja sinne sai mennä aina kun halusi. Hankalinta on itsellä ollut tajuta ja vieläkin on, kuinka yksin nyt on. Ei ole äitiä jonka luokse mennä turvaan pahalta maailmalta, ei sitä ihmistä jolle voi puhua kaikesta. On vain yksinäisyys, vaikka toki on vielä muuta sukua ja hyviä ystäviä mutta ei kukaan heistä kuitenkaan ole äiti. Se ei ole sama asia. Mutta sen voin sanoa että pahin tuska ja ikävä on kuitenkin helpottanut. Ei se mihinkään ole kadonnut, sen kanssa on vain oppinut elämään.
Olisi todella kiva kuulla sinun jaksamisestasi ja vaihtaa ajatuksia muutenkin.
Kaikkea hyvää ja onnellisia hetkiä elämääsi toivoen Juno
juno | 27.1.2007 klo 09:25:02