Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Surun keskellä

Sanaton, Varjossa, muut puolisonsa menettäneet.
Olisinko voinut tehdä enemmän??? Tuskin!!! Kun on valvonut ja hoitanut puolisoaan sen lopullisen ajan yli (ei toivoa alun alkaenkaan), niin varmasti on tehnyt tarpeeksi jaksaessaan seurata ja olla mukana. Jos kerran ei lääketiede edes anna toivoa, niin miten sitten Minä tai Sinä olisi voinut enempi auttaa. Tärkeintä on ollut kuitenkin se mukana/läsnä olo, vaikka se monesti tuntuikin niin vähäiseltä.
Keskustelimme aikanaan asiasta monesti vaimoni kanssa sairauden koko keston 6 kk aikana. Hän myös monesti jaksoi jopa kiittää siitä vähästä jota Hänelle pystyin enää tarjoamaan, lähinnä läsnäoloa.
Elämän loppumisesta on nyt reilut 8 kk:ta ja tavallaan vietetään nyt niitä sairastumisen vuosipäiviä… kalenterista löytyy jokaiselle päivälle muistoja….
Raskasta aikaa siis taas muistojen takia…
Aina myös ajattelee sitä miten lapset. Pojat kun ei niin paljoa puhu ajatuksistaan, onneksi tuota ikää nuoremmalla 15. Muutama ystävä tuntuu kuitenkin jääneen suruun kiinni…. mitenkä heitä jaksaisi auttaa kun omienkin tunteiden kanssa on tarpeeksi puuhaa???

Onneksi elämä on jo tuonut uusia kuvioita ja siten lähtenyt hyvin rullaamaan eteenpäin. Uutta ammattia opiskellen ja onpa jopa uusia ihmissuhteita ilmaantunut….

Jaksamista Syksyn pimeyteen!

Kynttilät valaisee nyt ja kohta taas Aurinko!!!
kaukosi | 30.10.2008 klo 19:38:24