Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: Hymy ja jaksaminen
Hei Minmaija,Totuus lienee se, että jokainen kohtaa tämä sairauden omalla tavallaan ja että tunteet sairautta kohtaan vaihtelevat elämän eri vaiheissa. Suremaan ei ehdi, jos sairaus ei anna itsestään mitään merkkejä ja jos elämä ympärillä "imee" ja vie ns. mukanaan. Toisaalta, kun tulee kipuja, se pakottaa pysähtymään ja hidastamaan vauhtia, ja ehkäpä silloin ehtii surrakin ja arvioida omaa elämäänsä ilman itsetehostamisen tarvetta.
Kokemukset aikaisemmista vastoinkäymisistä ja menetyksistä värittävät tapaamme kohdata oma sairaus: jos on kokemusta siitä, että vaikeistakin tilanteista ja "kohtaloista" voidaan selvitä, ei näe että tämäkään sairaus välttämättä uhkaisi elämän pysyvämpiä arvoja. Päinvastoin, ne kirkastuvat, vaikka ihminen sinänsä ei jalostu. Ihminen on mitä on, oman rajallisen aikansa tai paremminkin aikakäsityksensä (!) varassa elävä olento.
Rakentava tapa kohdata omat tunteensa on tutustua niihin kaikessa hiljaisuudessa, ikäänkuin makaisi jossakin mukavassa paikassa, luonnonhelmassa katsellen taivaalle. Siellä purjehtii erilaisia pilviä, ja nuo pilvet ovat Sinun tunteitasi: tulossa jostakin ja menossa jonnekin. Kun voit katsella pilviä tyynesti, silloin tiedät olevasi rauhallinen, ja ymmärrät että tunteiden kuuluukin tulla ja mennä, ilman että ne jäävät päiväkausiksi roikkumaan pääsi ylle.
Ja silloin kun se hyvä päivä tulee, niin silloinhan nautiskelija sulkee silmänsä ja antaa auringon paistaa aivan estoitta, mutta se joka ei koe ansainneensa tätä, pelkää että loppuu se auringonpaiste kuitenkin ja että "Tämä on taatusti viimeinen kerta tai ainakin huono sattuma, että aurinko sattui paistamaan!"
Joten kyllä se vaan niin taitaa olla, että tämän sairauden aikana paljastuu se, mitä tavallisesti on tottunut saamaan ja miten kaikkeen saamaansa reagoimaan.
Mutta: nyt menoksi!
T. Karhutar
- Hymy ja jaksaminenminmaija
- Re: Hymy ja jaksaminenhipura
- Re: Hymy ja jaksaminenSariMari
- Re: Hymy ja jaksaminenKsantippa
- Re: Hymy ja jaksaminenKarhutar
- Re: Hymy ja jaksaminentautinen
- Re: Hymy ja jaksaminenäityliini
- Re: Hymy ja jaksaminenannero
- Re: Hymy ja jaksaminentautinen