Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Hymy ja jaksaminen

En ole vaipunut synkkyyteen. Oli kyseessä sitten halu tai ei. Tai siis olen sitä mieltä, että kaikki ajatukset, myös ne synkät, on hyvä kohdata. Niihin ei kuitenkaan pidä jäädä kiinni. Olen miettinyt kuolemaa, olen miettinyt elämää ja olen miettinyt kaikkea mahdollista. Kaiken kaikkiaan olen tullut siihen tulokseen, että tulevaisuudesta riippumatta elän nyt ja elän nyt elämäni parasta aikaa! Tiedän, että selviyden tästä sairaudesta. Tiedän sen, koska en voi olla selviytymättä. Voin toki kuolla tähän, mutta silti selviytyä. Minulle selviytyminen on sitä, että nautin ja rakastan elämää niin kauan kuin sitä piisaa. Voin miettiä loput sitten, kun loppu lähenee. En ole koskaan kuvitellut, että maailma olisi reilu tai että olisin jotenkin kaiken pahan ulottumattomissa, joten tämä sairastuminen ei sillä tavalla järkyttänyt maailmankuvaani. Päinvastoin jokainen, joka joskus on edes hetken katsonut ympärilleen, tietää, että maailma on totaalisen epäreilu paikka. Niinpä voi olla vain onnellinen niistä asioista, jotka ovat hyvin ja todeta, että onhan sekin tavallaan oikeudenmukaista, että omalle kohdalle sattuu myös ikäviä asioita. Minua ällöttää toisinaan se, että ihmiset, jotka ovat elämässään saaneet paljon ihania asioita ruikuttavat ensimmäisen tai toisen vastoinkäymisen kohdalla sitä, kuinka väärin se on. Kuten jo aiemmin kirjoitin, hetkellisenä tunteena epäoikeudenmukaisuus on ok, mutta siihenkään ei pidä jäädä rypemään.

En ole aiempaa parempi ihminen, mutta kyllä tämä sairastuminen on jossain määrin elämän filosofiaani syventänyt ja taas opettanut nauttimaan hyvistä hetkistä. Toisaalta olen ehkä aiempaa kamalampi ihminen ainakin joidenkin läheisteni mielestä, koska huomaan suhtautuvani aiempaa hieman "kovimmin" muiden ihmisten valituksiin ja erityisesti ihmisiin, jotka näkevät elämänsä täytenä paskana. Monet asiat, kun ovat lopulta siitä kiinni, mihin fokusoi ja riippumatta siitä, miten asiat ovat, ne voisivat aina olla paremmin tai huonommin.
Myrps | 31.1.2008 klo 10:31:11