Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Eikö saisi olla iloinen ja onnellinen? / vinkkejä kiitos

Nämä ovat mielestäni näitä ikuisuuskysymyksiä siitä, miten tiettyihin asioihin tulee "oikeaoppisesti" suhtautua. Ihmiset lausuvat usein negatiivisia kommentteja asioista, jotka ovat heille vieraita, vaikeita tai pelottavia - se on usein itsepuolustusta. Se on helpompi tie kuin se, että oikeasti pysähtyy ajattelemaan.

Useat kenties ajattelevat, että jos itselle käy näin, ei enää koskaan voi olla iloinen, seksikäs, rakastettu yms. Tämä pelko kenties loistaa kaiken tämän läpi - paljastuksena. Ja jos näin jollakin lähtökohtaisesti ei olekaan, sitä on "vaikea hyväksyä".

Itse yritän ajatella, että se on toisten heikkoutta - en silti asetu heidän yläpuolelleen, enkä tuomitse. Jos pystyn toteamaan tämän, on itselläni helpompaa. Aina se ei ole helppoa, kaikenlaiset tunteet ovat herkässä.

Itse olen tehnyt paljon rajauksia ja arvovalintoja tämän tautidiagnoosin jälkeen. Työelämään paluu käy jo välillä mielessä sytoputkessakin ja kaikki se mikä siihen kuuluu - palaanko vanhaan, etsinkö uutta vai mitä? Tiedän, että vastassa voi olla ihan mitä vaan. Enkä tiedä, mikä on minkäkin arvoista. Vastaus on tuolla jossakin...

Muistan lukeneeni Karhuttaren jonnekin foorumiin laittaman runon "Cancerland", jossa mainittiin miten vanhoja ystäviä katoaa ja uusia tulee tilalle tämän sairauden myötä.

Kyse on sinun ja miehesi elämästä - eläkää sitä täysillä ja terveen itsekkäästi. Teidän ei todellakaan tarvitse piilotella ja anteeksipyydellä onneanne! Pitäkää kiinni toisistanne ja niistä kanssaihmisistä, jotka ovat sen ansainneet.
Kristitty Lilja | 7.12.2008 klo 23:57:56