Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: totuttelua

Nyt kun Ulriikka mainitsit tuosta toppuuttelusta, tuli mieleeni, että näin meilläkin oli. Leikkauksen jälkeen mies toppuutteli, etten touhuaisi liikaa. Ja sanoin, etten ole kuollut vielä ja pystyn kyllä tekemään asioita =) Nyt on varmaan miehelle tullut sama kuin minulle, väsymys tähän sairauteen. Selkeästi huomaan, ettei ole samalla tavalla 'mukana' kuin alussa. Onhan se koko perheelle iso muutos, ennen niin touhukkaan äidin sairastuminen ja kiukuttelu/väsymys. Ennen jaksoin hoitaa ja koordinoita kaikkea. Nyt huonoina päivinä toivoisin jonkun toisen (mieheni) osaavan astua saappaisiini. Ymmärrystä ei kuitenkaan tahdo löytyä. Ei varmaan tajua, että miksi joinain päivinä jaksan, joinain en =( Tämä vaan kun on tällaista, että päivät vaihtelee.

Täytyy myös sanoa, että tänään on huono päivä. Onneksi useammin on niitä parempia päiviä.

Voimia meille kaikille, kyllä me tytöt tästä selvitään. Huonojen päivien jälkeen on taas liuta hyviä! Niinhän se taitaa ei sairaidenkin elämä mennä. Aina ei aurinko paista =)
Katjuliini | 15.9.2012 klo 19:58:16