Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: Ei niin hyviä uutisia.
Hei Terhikki ja muut kanssasisaret!Olen uusi kirjoittaja ja sinä Terhikki sait minut kirjautumaan sivustolle. Olen hieman yli 40-vuotias kolmen lapsen äiti. Minulta leikattiin huhtikuussa toinen rinta pois, lisäksi kainalo tyhjennettiin. Rinnastani löytyi loppujen lopuksi 4 pientä kasvainta. Leikkaukseen valmistauduttaessa kirurgikaan ei tiennyt, mitä sieltä loppujen lopuksi löytyy. Hoitona on sytotX6 ja sädehoito x 25 plus sitten se hormonihoito. Minulla on jäljellä yksi syto ja sitten tosiaan ne sädehoidot. Näin taaksepäin katsottuna aika on mennyt nopeasti, mutta ei siitä mihinkään pääse, että onhan tämä kesä ollut melko unenomaista aikaa.
Olen seurannut keskustelujanne aina silloin tällöin ja huomannut, miten samanlaisia ajatuksia meillä kaikilla on. Olen iloinnut ja itkenyt lukiessani tekstejänne, koska te kaikki tunnette hyvin samalla tavalla kuin minäkin. Vain toinen samaa tautia sairastava voi ymmärtää sataprosenttisesti. Tekstit ovat olleet myös valtavana tukena ja rohkaisuna siinä, ettei ole yksin ja että rintasyöpä on kuitenkin tosi yleistä, vaikkei meillä "nuoremmilla" varmaan lähipiirissä kanssasisaria usein (vielä) löydykään.
Viime viikolla luin, Terhikki, sinun tekstiäsi, myös alkuviikosta. Olen odottanut sinun tekstiä perjantaisesta lääkärikäynnistä ja nyt sen sitten luinkin. Koin, että nyt on minunkin aika jakaa ajatuksia.
Olet Terhikki nyt siinä vaiheessa, että on luonnollista ajatella sitä, miten kertoa asia ihmisille (ja keille haluaa kertoa) ja miten muut reagoivat. Minä käsittelin asiaa paljon omassa päässäni ja mieheni kanssa. Emme hätiköineet. Sitten kerroimme vanhemmillemme. Lapsille kerroin vasta, kun olin saanut tiedon leikkaupäivästä. Kerroin, että olen menossa leikkaukseen ja rinta poistetaan, koska siellä on pahanlaatuinen kasvain. Tuolloin en kertonut lapsille enempää. Varauduin siihen, että joku lapsista kysyy: "Kuoletko sinä äiti?" Totta kai yksi kysyi heti. Vastasin hänelle:"En." Sitten kerroin sytohoidoista lapsille, kun oli ajankohtaista kertoa. Kerroin myös, että äidin tukka sitten lähtee. Nyt olen jo siinä vaiheessa, että kalju äiti on ikivanha juttu meidän perheessä ja syton jälkeiset huonot päivät ovat lapsille normaali juttu. Seuraavaksi sitten kerron sädehoidosta. Tämä asteittainen kertominen lapsille on ollut minusta hyvä tapa. Olla rauhallinen, tehdä asiasta niin normaali kuin vain voi - suosittelen.
Olen ollut hyvin avoin sairauteni suhteen. Ajattelin, että asia ei saa olla tabu ja jos kerron ihmisille, minun ei tarvitse selitellä peruukkiasiaa, kalpeutta tms. Naapureille kerroin, kun oli hyvä hetki. Työkaverit tietävät ja osa lasteni harrastusten kautta tutuiksi tulleita ihmisiä. Lastemme opettajille kumma kyllä en ole kokenut aiheelliseksi kertoa, koska, ainakaan vielä, ei ole ollut tarvetta (lapsi oireilisi jotenkin...). Pienimmäisen iltapäiväkerhon ohjaajat tietävät, kun tuli vaan sanottua.
Älä siis Terhikki liikaa mieti, mitä muut ajattelevat, sillä todennäköisesti he eivät ajattele, kuten sinä luulet. On ihan normaalia olla kotona tekemässä opintoja, vuorotteluvapaalla tms. - ei siinä ole mitään omituista. Oma kokemukseni on se, että kun kertoo suoraan, ei tarvitse myöhemmin selitellä. Minusta on ollut ihan kiva, kun naapuri toisinaan kysyy:"Miten jaksat?"
Voimia sinulle tulevaan! Tämä ei ole niin pelottava juttu, kuin sinusta nyt saattaa tuntua. Kuljemme vierelläsi!
- Ei niin hyviä uutisia.Terhikki
- Re: Ei niin hyviä uutisia.thegirl
- Re: Ei niin hyviä uutisia.Terhikki
- Re: Ei niin hyviä uutisia.Terhikki
- Re: Ei niin hyviä uutisia.Silkki
- Re: Ei niin hyviä uutisia.thegirl
- Re: Ei niin hyviä uutisia.Terhikki
- Re: Ei niin hyviä uutisia.MarryMaiden
- Se on menoa nyt!Terhikki
- Re: Se on menoa nyt!Rakkain
- Re: Se on menoa nyt!03092012
- Re: Ei niin hyviä uutisia.Rakkain
- Re: Ei niin hyviä uutisia.03092012
- Re: Ei niin hyviä uutisia.Terhikki