Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Sytostaattigallup

Hei Annuskainen!

1. Rintasyöpä, 3 x Taxotere + 3 x Cex + koko tiputus-sytojen ajan tabletteina Xeloda, annosta jouduttiin pienentämään rajujen oireiden takia ainakin kaksi kertaa. Tiputukset annettiin 3 viikon välein.

2. Hiukset lähtivät toisen syton jälkeen lopullisesti kokonaan. Olen kuullut, että Taxotere vaikuttaa lähes aina noin. Jäälakkia en käyttänyt,en edes ollut kuullut siitä kun ei ollut kotona nettiä silloin. Eikä Meilahdessa kukaan siitä kertonut, eikä jäätumpuistakaan. Vai mitkä ne nyt on =).

3. Jouduin 3 kertaa sairaalaan osastolle, 2 kertaa tulehdusarvot korkealla: vaikea ripuli jne., 3.kerralla suu niin hajalla, että en voinut syödä juuri mitään. Sairaalassa aina pääsin taas kuntoon. Mutta makuhäiriöt jatkuivat jopa 3 kuukautta. Alussa myös kaikki hajut yököttivät, jopa kahvi jonka väliaikaisesti jätin. Join teetä,mitä nyt en voi juoda ollenkaan....tulee ikäviä muistoja. En oksentanut ollenkaan, vaikka sitä juuri pelkäsinkin eniten. Kerran oli lähellä: lämmitin purjo-kukkakaali-keittoa mikrossa...hyiiii mikä haju! Laihduin 2 kuukaudessa lähes 10 kiloa...olisinpa ollut viisas enkä alkanut ahmimaan "menetettyjä" herkkuja hoitojen jälkeen.
Ohimenevä haitta oli kahden ekan hoidon jälkeen jalkojen särky, ei pystynyt liikkumaan ilman tukea parina päivänä. En ottanut mitään särkylääkettä, jotenkin ajattelin, että muutenkin maksaa rasitetaan. Ja se meni tosiaan ohitse. Pahoinvointilääkettä otin ekan syton jälkeen varmuuden vuoksi, mutta sitten en enää. Ylipirteyttä ja unettomuutta oli myös parina päivänä kortisonin takia (ilmeisesti). Tv:n yöchatin juontajat olivat hyvää seuraa=)).
Tasapainoaisti heikentyi väliaikaisesti, kaaduin pahasti ihan keskellä kesää.

4. Aikaa on kulunut 5 vuotta, joten aika kultaa muistoja osittain. Mutta minun piti alkaa kirjoittamaan hoitojen aikana ajatuksiani. Yhden sivun sain aikaiseksi, ja siinä lukee: 3 viikkoa tässä helvetissä mennyt.
En voi kieltää, etteikö välillä ollut ihan hirveä olo. Olisin kaivannut enemmän tukea, asun yksin ja välillä pelotti. Odotin aina, että tulisi ilta ja pääsisi hetkeksi pois siitä huuruisesta olosta. Sanoin pajallekin, etten ikinä enää ota näitä hoitoja, jos syöpä uusii. Mutta ne ajatuksetjäivät, kun olo normalisoitua, olin varmaan aika lailla aliravittu, joten sekin vaikutti. Siihen ei ihme kyllä kiinnitetty mitään huomiota.

No, vuodesta 2004 on kauan, konttollit olleet ok. Elämä jatkuu jotenkin.

Voimia kaikille hoitoihin, muistakaa, että kaikilla ei ole tällaista.
Ja vaikka olisikin, se menee ohi.

Kauniita kesäpäiviä sinulle, Annuskainen!
- kukkamaaria




kukkamaaria | 6.6.2009 klo 13:29:50