Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Suurien kysymysten äärellä

Tervehdys, naiset!

Löysin tämän kuun alusta rinnastani sileän, pyöreän pehmeän
kyhmyn/tiivistymän ja sain lääkäriltä lähetteen ultraan, kun
sanoi että hyvä katsoa, vaikkei käsiin mitään "pahaa" tuntunutkaan.Ultra on keskiviikkona.Menen ultraan luottavaisena, olkoon hyvää tai pahaa, kaikki pitää ottaa elämässä vastaan.Tottakai silti mieleen eksyy ajatuksia rintasyövästä ja hoidoista, sytostaateista, hiustenlähdöstä,raihnaisuudesta, proteeseista...jopa kuoleman mahdollisuus tuli kerran mieleen, vaikka tunnen itse kuusi rintasyövän sairastanutta eri-ikäistä naista ja kaikki ovat terveitä ja elinvoimaisia nyt.

Mutta, kun tässä nyt kuitenkin näiden asioiden kanssa painiskelen, ajattelin kysyä teiltä, jo mankelin läpikäyneiltä naisilta muutamia asioita

1. Millaisella mielellä menit tutkimuksiin?tuliko syöpä "puun takaa" vai aavistitko jo mennessäsi?

2.Miten lähipiiri suhtautui?Saitko osaksesi tökeröjä sutkautuksia vai todellista ymmärrystä?Jatkoitko elämää normaalisti diagnoosin jälkeen, vai vetäydyitkö masentuneena
kontakteista vai jotain siltä väliltä?

3.Miten koit naiseutesi ?
4.Mitkä asiat olivat selviytymiskeinojasi sairauden aikana ja toivat voimaa ja iloa?

5.Entä, kun tervehdyit?Muutitko elämässäsi jotain?
Koitko todellista jalostumista vai miten?

Kertokaa vapaasti, haluan kovasti lukea fiiliksiänne.
Rintasyöpä alkaa olla jo niin yleinen sairaus, että sen sairastaneita naisia on katukuvassa paljon.Ja kaikilla on hyvä ja varteenotettava tarina kerrottavana.
cindarella | 24.8.2008 klo 10:31:23