Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: haluan piiloutua nuolemaan haavojani

Niin, kukaanhan meistä ei tiedä, mitä on huomenna, ensi viikolla taikka ensi vuonna...Kun olin sairaalassa hoidoissa viimeistä kertaa, itkin taas pelkojani ja suruani hoitajille ja vierustoverilleni; etten kenties näkisi lasteni ja varsinkaan pienen vauvani kasvamista aikuiseksi. Hoitaja sanoi minulle, että eletään nyt ensin sinne yksivuotissynttäriin ja siitä taas eteenpäin....kuulosti minusta kamalalta ja itkin entistä enemmän. Mutta nyt olen miettinyt, että niinhän se on tehtävä, elettävä aina yksi päivä ja minuutti kerrallaan, kukaan ei tiedä mitä tapahtuu huomenna, ei edes "terveet"....ja minun pieni vauva täyttää tämän viikon perjantaina yhden vuoden:) Siitä taas eletään eteenpäin...yksi minuutti, tunti ja päivä kerrallaan...
Välillä pelottaa enemmänja välillä vähemmän, vieläkin. Loppuukohan se pelko koskaan, sitä en tiedä...sitäkään....
cry | 1.7.2008 klo 16:31:55