Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Lisäksi vielä kuolemanpelkoa...

Kyllä on. Kun ennen en paljon kuolemaa niin paljon pohtinut, niin nyt kyllä melkein päivittäin. Se on tosi pelottavaakin. Kun kaikki muuttuu niin äkkiä. Yhtenä hetkenä kaikki on niin sanotusti hyvin, niin toisena hetkenä koko elämä muuttuu ja on vaan surua ja huolta. Jos vaan olisi mahdollista ostaa jotain piristysruiskeita kaupasta, niin ensimmäisenä olisin siellä tiskillä. Olen niin kauan joutunut elämään tuolla päivä kerrallaan -metodilla, että vieläkin sitä tämän suruni kanssa teen. Ja se on toisaalta helpompaa niin. Mitään pitkän tähtäimen suunnitelmia en uskalla edes vielä tehdä. Mutta kuitenkin ajattelen aina, että jospa se huominen on helpompi kuin tämä päivä. Ja välillä se onkin, toki tulee niitä masennuskausia ja ikävä ja itku, mutta saa tulla. Mulle yksi ystävä sanoi kerran, että jos ei olisi ollut rakkautta, ei olisi ikävääkään. Ja niin se on. Ja tuo kuoleman pelko, minusta se on ihan normaalia. Tottakai sitä alkaa ajattelemaan sitä omaa lähtöä, kun meillä kaikilla on kuitenkin rajallinen aika täällä maan päällä. Tämänkin kanssa vaan on opittava elämään, kun ei se kuitenkaan minnekään katoa.
Tara | 8.3.2007 klo 13:36:56