Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

miten jaksatte

Mieheni kuolemasta on nyt 2kk (kuoli syöpään kuukauden päästä kun ensimmäiset "merkit" oli selvät).Miten muut kestävät kun kaikki menee,tämä lippujen ja lappujen täyttäminen vie minulta voimat.Ennen olimme me (esim.vesilaskussa)nyt on kaikessa kuolinpesä,eihän me muut olla kuoltu,vettä käytetään edelleen.Olen ryypännyt,lukenut Lingvistit,surukirjat ja uskonnosta etsinyt lohtua mut mikään ei tunnu auttavan. Eniten olen ihmetellyt uskonnollista "eeposta" (sisälähetysseuran)joka ilmoittaa että kuolema on vainajan omaksi parhaaksi,jumalan suunnitelma on aina paras,kuolema on voitto. (niin siellä lukee,Fredrik Wislöffin tekstissä)Minä en ainakaan välitä pätkääkään sellasesta jumalasta joka päätti minun mieheni kuolemasta 50-vuotiaana,joka toivoi elävänsä pari viikkoa pidempään kuin eli että olisi nähnyt lapsenlapsensa,miten se voi olla jumalan mielestä vainajan parhaaksi?
Eevamaria | 31.3.2007 klo 01:53:17