Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Katkeruus
Hei.Olen myös huomannut, että omasssa surussa harva oikeasti pystyy huomaamaan ja ajattelemaan toisen surua. Ja joskus aistinut myös tilannetta, melkein kuin kilpailua, siitä kenellä oikeesti on suurempi tuska ja suru.
Sitten näissä tunteissamme olemme niin herkkiä kuulemaan ja muistamaan lauseet millä joku toinen meitä loukkasi, aivan ajattelemattomuuttaan. Kuitenkin me saatamme hetken päästä tehdä ja sanoa samalla tavalla. Hankalia juttuja!
Kaikilla oikeus suruun ja katkeruuteen.
Ymmärrän kuitenkin mitä tarkoitat, itse huomaan ajattelevani samoin, eikä esim. yli 65v kuolema,ole niin paha asia...Kuitenkin omat vanhempani kuuluvat kohta siihen ikäluokkaan, enkä ole heistä vielä valmis luopumaan.... Antaisin mitä vain, että mieheni olisi nähnyt 41-vuotis päivänsä.. Mitä ajattelee 0-20v menettänyt..?
Lisää yhteistä aikaa aina toivomme, on sitten ikä mikä tahansa. Tietysti, mitä vanhempi, sen helpommin ja nopeammin kuoleman "hyväksyy", koska edessähän se on meillä väistämättä. Suurinta katkeruutta tulee ehkä silloin, kun lähtö tapahtuu "väärästä päästä" tai "keskeltä" sukua, ei siis vanhimmasta.
Kuten emme mekään surussamme jaksa kovasti ajatella muita, älköömme olettako toisten surijoiden pystyvän yhtään parempaan!
Koitetaan antaa anteeksi, näille "möläyttelijöille"
Oikeesti en usko "anopin" tulleen ajatelleeksi omassa surussa sinun tunteitasi. Ja älä kanna ainakaan syyllisyyttä sitä ettet jaksa nyt tukea häntä, kyllä joku muu saa sen hoitaa.
Ja tämä on kyllä hyvä paikka purkaa noita kokemiaan vääryyksiä (Niin ei tule sukulaisten kanssa riideltyä)!
Uskon että meillä kaikilla löytyy näitä loukkaavia "virhe lauseita", jotka muistamme lopun ikämme. Niistä voisi varmasti koota vihkosen "typerimmät/turhimmat ikinä lausutut lauseet". Itse jaksan varmasti loppuikäni muistella suruvalittelua joka kuului: otan osaa, tätä elämä on. ..hmm.. Kuinka lohduttavaa! (Ja pieni piru istui olkapäälleni, kun kuulin juuri että tämä henkilö menetti miehensä .. kuinka olisi tehnyt mieleni laittaa suruvalitteluun.. Tätä elämä on)
Voimia vaan sinulle!
- KatkeruusTiltu_R
- Re: Katkeruusnuuppo
- Re: KatkeruusLeskeksi joutunut..
- Re: Katkeruusäiti66
- Re: Katkeruuspinjaenkeli
- Re: Katkeruussusie
- Re: Katkeruusmuistot
- Re: Katkeruuspinjaenkeli
- Re: KatkeruusTinti
- Re: Katkeruussusie
- Re: KatkeruusTinti
- Re: Katkeruusmuistot
- Re: Katkeruussusie
- Re: Katkeruussusie
- Re: Katkeruusmuistot