Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Kiitokset lohduttavista sanoista kaikille vastanneille!

Kamala sanoa näin, mutta on helpottavaa kuulla, että en loppujen lopuksi ole ongelmineni yksin, ja ilmeisesti kaikki tuo uupumus ja syyllisyyden tunteet kuuluvat tähän suremiseen. Olen luonteeltani aina ollut perfektionisti ja nytkin tuntuu, että oikein etsin asioita, jotka olisi pitänyt tehdä toisin.
Niinkuin joku jo aiemmin kirjoitti, tuntuu, että kaverit ym. olettavat suruajan jo olevan ohi (äitini kuolemasta on kulunut 3kk) ja kaikki on taas palannut normaaliksi. Ehkä tämän kaiken tajuaa vasta kun joutuu kokemaan sen itse.
kukkaveera | 27.3.2006 klo 22:45:21