Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: isänpäivä pelottaa

Hei kiitos kaikillee tuestanne.
Mynthon on aivan oikeassa, että yritän olla urhea ja vahva. Tämä siksi, että minä menetin (isän) apen jnka ehdin tuntea vain 13 vuotta en 33 tai 43 vuotta kuten heidän omat lapsensa. Tuntuu, että minulla on oikeus olla heikko vasta kun muut ovat taas vahvoja.. Järki ja omainen sanoo, että näin ei ole, mutta sydän ja hoitaja taas toisin.. Tässä riitelee 2 eri roolia samassa ihmisessä.
Tuntuu myös, että jos annan itseni olla heikko niin romahdan tyystin ja tämä ei ole vaihtoehto 3 pienen lapsen kanssa, joista pienin 1,2 vuotta.
Myös muut tuntuvat olettavan, että jaksan olla vahva ja heidän apuna kuten tähänkin asti. Olinhan minä aina se joka yötä myöten hoiti ´pappaa´ ja vei häntä tarvittaessa sairaalaan, vahti hoidon laatua, auttoi hoitajia, tappeli lääkäreiden kanssa, jne.. Tämä rooli vain tuntuu jääneen päälle..

itkevä.miniä | 27.10.2008 klo 15:07:30