Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Isä kuoli ja pelkään äitini kuolevan suruun

Hei,

Mullakin on ollut ongelmia isän kanssa, kun äiti kuoli vuosi sitten. Hän otti asian tosi raskaasti.

Jotenkin mä huolehdin hänestä kovasti, olo on syyllinen ja ahdistunut. En tiedä miten häntä tulisi kohdella.
Aluksi tuntui, että saimme lohtua toisistamme, sitten se alkoi olla minulle liian raskasta kun hän oli niin riippuvainen ja nyt en oikein tiedä haluanko edes soittaa hänelle nykyisin.

Toisaalta hän on nyt päässyt tekemisen "makuun" ja on päässyt kodin seinien ulkopuolellekin. Päällisisn puolin vaikuttaisi siis menevän paremmin. Mutta sekin on jotenkin maanisen oloista, en tiedä onko se hyväksi hänelle. Minulle ei vissiin ole, kun olo on ahdistunut.
En haluaisi kuulla hänen uusista ystävistään ja tunnen itseni todella kyvyttömäksi tekemään vastaavia asioita.
Jotenkin tuntuu, että olen menettänyt vanhempani, sellaisina kun he olivat yhdessä.
Ihmeellistä miten olotila vaihtelee kovasti. Eihän se pitäisi olla niin että omassa surussa joutuu kannattelemaan muita, mutta niinhän siinä yleensä kai käytännössä käy.
Kai tässä pitää jotenkin yrittää luoda uusi suhde meidän välille, kun tuntuu että kaikki on niin muuttunut.
Isla | 26.7.2007 klo 11:44:47