Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Äiti on poissa

Syvà osanottoni.

Tiedàn, miltà sinusta tuntuu. Oma Rakas àitini otettiin meiltà pois 3kk sitten. Vihaan tàtà kamalaa sairautta, joka musertaa itse potilaan ja kaikki làhimmàiset, tunnen suurta katkeruutta koko elàmàlle, miksi juuri meille piti kàydà nàin? Kaikki olisi vihdoin ollut kohdallaan ja olisimme voineet olla làhekkàin, Mummi olisi ollut meille vielà niin tàrkeà.
Miksi tàmà kamala sairaus pitàà olla olemassa... mikseivàt lààkàrit osaa sità poistaa ja parantaa, miksi ihmisen, joka on aina ollut kaikille hyvà, pitàà kàrsià niin suunnattomasti ja làheiset vierellà, edelleenkin.

Vàlillà kaikki tuntuu kuin painajaisunelta, mutta, valitettavasti aamulla tajua, ettà unta se ei ollutkaan.

Rakkaan àitini mukana poistui myòs osa minusta. Ei sille voi mitààn. Jatkan matkaani eteenpàin, lasteni tàhden, tiedàn, ettà he tarvitsevat minua, mutta pienet lapsetkin, hekin kàrsivàt ja ikàvòivàt, olen katkera, ikuisesti.
pohjaton suru | 29.11.2007 klo 20:19:48