Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: leski ja sormus
Olen ollut leskenä pian vuoden. Sormukset eivät ole sopineet moneen vuoteen sormeeni, mutta nyt tämä vuosi on vienyt mennessään niin monta kiloa, että jo muutama kuukausi sitten sormukset olivat sopivat, mutta niiden käyttäminen tuntui monen vuoden jälkeen vaikealta, eihän ole enää aviomiestäkään. Mutta täältä sitten sain avun siihen ja laitoin sormukset oikean käden nimettömään ja miehelle antamani kihlasormuksen viereen, pikkurilliin. Mies oli ohutsorminen, joten se on sopiva siihen. Nyt sitten kannan sormuksia, se tuo muistoja ja antaa turvallisuuden tunnetta. Nyt tuntui sopivalta hetkeltä kaivaa sormukset lippaasta ja laittaa sormiin. Minä myös olen harkinnut teettäväni sormuksista joko yhden sormuksen kivellä kaiverruksineen tai riipuksen itselleni, vielä vaan se ei ole totetutunut.Tämä vuodenaika toi tullessaan yllättävän paljon ahdistusta, ikävää ja surua. Vasta nyt alan oikeasti ymmärtää tämän asian lopullisuuden. Maaliskuun 22. vuosi sitten oli se päivä, jolloin saimme diagnoosin mieheni mahasyövästä ja jo toukokuun 4. soi lähtökellot, alle 50-vuotiaana. Yhtään päivää ei ole mennyt, ettenkö olisi muistellut häntä ja yhteistä elämäntaivaltamme. Ehdimme olla naimissa 25 vuotta, hän oli ollut elämäni ainoa mies, yhdessä olimme 30 vuotta. Siihen mahtuu paljon hyvää ja huonoa, mutkamäkeäkin, mutta nyt yritän keskittyä ajattelemaan hyviä asioita ja rakentamaan niistä itsellenin muiston hänestä, elämäni miehestä ja lasteni isästä.
Hieman pelon sekaisin tuntein odotan kuoleman vuosipäivää, sunnuntaita 4.5. Diagnoosia edeltävä viikko on varmaan ollut pitkään aikaan vaikein ajankohta menneen vuoden aikana, joten mitä tämä viikko kolmen viikon päästä sitten onkaan. Onneksi olen sen viikon vapaalla, joten voinen rauhassa itkeä ja surra ahdistukseni ulos.
Muuten vuosi on ollut yllättävänkin helppo, en ole tiennyt mitä odottaa. Olen kuitenkinkokenut olevani hirveän yksin, ja kaivannut toisen ihmisen läheisyyttä ja kosketusta. Ne ovat asiat, joissa tuntuu, että on suurin kapinointi. Olen löytänyt itselleni uusia ystäviä, saanut jopa läheisen ystävän miehestä, joka asuu toisella puolella Suomea, mutta silti hän tuntuu läheiseltä ja on täyttänyt sitä valtavaa aukkoa. Aikaista sanoa, tuleeko tästä syvempää, mutta minulle riittää tällä hetkellä hyvä ystävyys ja tuki, tunne turvallisuudesta etten ole ihan yksin.
Hyvää kevättä teille kaikille kanssasisarille ja -veljille!
Marjukka
- leski ja sormusantti
- Re: leski ja sormuskamari
- Re: leski ja sormusLauri
- Re: leski ja sormusWenny
- Re: leski ja sormusAurinko
- Re: leski ja sormusLeskeksi joutunut..
- Re: leski ja sormuskotilo
- Re: leski ja sormusninnu72
- Re: leski ja sormusmiehen vaimo
- Re: leski ja sormustulppu
- Re: leski ja sormusSidlar
- Re: leski ja sormuskatarina
- Re: leski ja sormus"helinä"
- Re: leski ja sormusapila
- Re: leski ja sormustulppu
- Re: leski ja sormussalla10
- Re: leski ja sormusSurutar
- Re: leski ja sormustulppu
- Re: leski ja sormusSidlar
- Re: leski ja sormusmarjukka5
- Re: leski ja sormuspeltirumpu
- Re: leski ja sormustulppu
- Re: leski ja sormussalla10
- Re: leski ja sormusxanthia
- Re: leski ja sormusmarathon