Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Nyt se on totta

Hei Heleena
Voimia sinulle tähän päivään, itsellämme oli isän siunaustilaisuus viime perjantaina ja nyt tulevana lauantaina menen laskemaan uurnan.
Siunasta ennen koitin lukea kotona "värssyn" ja sain yhden sanan sanotuksi ja sitten itku. Siunaustilaisuudessa, en tiedä mistä sain sen voiman lukea koko värssyn.
Toisethan sanovat, että vainajan sielu on siunaustilaisuudessa vielä vahvasti läsnä, niin minäkin taisin uskoa, että isä antoi sen kaiken voiman minulle sillä hetkellä. Itkut ovat vähentyneet vaikka ovatkin vielä jokapäiväisiä, katkeruus ja kysymykset painavat mieltä. Sitten 7 vuotias poikani esittää kysymyksiä joihin pitäisi osata vastata.
itsekin ihmettelen, että toimin kuin robotti ja kaikki pitäisi saada tehdyksi nyt ja heti. Jotenkin asioiden hoitaminen vain vie ajatuksia jonnekin muualle. Yritän itse mennä töihin maanantaina, mutta huomaan selvästi että keskittymiskyky on täysin hukassa, ja täytyisi alkaa pakkaamaan itsellä muutto 1.6, isän asunnossa annan kaiken olla niinkuin oli isän ollessakin maksan vain vastikkeita eteenpäin, tyhjennän asunnon kun sille tuntuu, nyt pelkkä ajatuskin pelottaa.
Voimia ja uskoa tulevaan, jonain päivänä suru muuttaa muotoaan, ainakin haluan uskoa niin
eevamaarit | 1.5.2007 klo 11:35:16