Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Äidistä luopuminen

Hei!
Onneksi tosiaan sinulla on perhettä, jonka takia on pakko yrittää. Läheisen sairastuminen on aina isku vasten kasvoja, josta ei meinaa millään toipua. Oman äitini kuolemasta tulee 4-vuotta, en ole siitä vielä päässyt yli. Tottakai elämä jatkuu ja on joka päivä iloisia hetkiä, mutta ikävä äitiä on kova. Isän (saatto)hoidossa olin läsnä, en osannut mitään tehdä järkytykseltäni, luin hänelle päivän lehtiä, katselin tv.tä ja kerroin omia juttuja. Pääasia, että on lähellä, ettei tarvitse olla yksin. Isän sairaala-aika kesti 4-kuukautta, siinä oli myös hyviä aikoja, jolloin otin isää päivälomalle kotiin. Nyt taas ikävä ollut kovempaa, kun vauva on ja olisi toivonut vanhempien näkevän. Jaksamista sinulle ja perheellesi!
Susanne | 17.8.2007 klo 23:05:13