Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Rakas äitini
Hei!otan osaa suruusi. menetin itse äitini viime vuonna ja äiti oli
jo 89v. mutta aina se menetys. kun on läheinen ihminen. onneksi sulla on veljesi. mulla on kanssa veli joka on mun turvani.
nyt elokuussa menetin läheisen ystäväni. tätä asiaa en ole edes vielä sisäistänyt kun hautajaisetkin on vasta tulossa. mutta vielä nytkin kun mulle tästä kerrottiin niin ensimmäinen ajatus oli että soitan äitille hän osaa mua lohduttaa . sitten vaan tajuaa että ei ole . toivottavasti pystyt puhumaan tai kirjoittamaan surustasi se jotenkin auttaa kun käy läpi niitä asioita ja tuntemuksia myös sairauden aikaisia. koska se on kovaa. mun äiti oli vain viikon koivikkokodissa. meillä oli kesäloma veljeni kanssa ja muutamana alkupäivänä oltiin vain 12.00 - 21.00 mutta sitten äidin tila huononi ja oltiin ti- torstaihin koko ajan. keväällä käytiin äitini luona joka päivä . aamulla ja illalla 4 kk niin silloin oli tuntemuksia että ei jaksa. kun äiti joutui olemaan sairaalassa muutaman päivän oli kauhean helppoa. tiedän tuon ahdistuksen tunteen alkuaikoina se oli aika usein läsnä ja itku herkässä . usein laitoin silloin tekstiviestejä henkilöille jotka osasivat mua lohduttaa. vihan tunne on ymmärrettävä koska olet menettänyt molemmat vanhempasi. miksi minulle. muistele hyviä hetkiä ja aikaa
kun kaikki oli hyvin. yritä sieltä ammentaa jotain itsellesi vaikka se on joskus vaikeaakin. kerroit että vanhempasi oli ihania ihmisiä ajattele että sulla on ollut onni omistaa sellaiset vanhemmat. toisaalta tuntuu että ei todellakaan osaa auttaa toista henkilöä surun keskellä. itse olen paljon puhunut näistä asioista ja joskus on tuntunut että läheiset ja ystäväni eivät jaksaisi kuunnella. mutta se on helpottanut ja tietenkin kun äitikin oli jo valmis lähtemään . kerran kun itkin hänen polvellaan niin hän silitti mun päätä ja sanoi älä itke Tarja äiti on jo vanha ja valmis lähtemään.
tätä muistelen aina silloin kun elämä potkii päähän. ystäväni jonka nyt menetin on kulkenut rinnallani 20 v ja itse olen ollut melkein aina saamapuolella. en vielä halua edes ajatella että hän on pois. en tiedä mitenkä tästä taas toivun. ystävältäni jäi 25 tytär ja 30 v poika ja 2 pientä lastenlasta jotka eivät enää mummoa näe.
toivon sinulle voimia syksyyn ja anna surulle aikaa
t. tarja
- Rakas äitinikevät 2010
- Re: Rakas äitiniheidi77
- Re: Rakas äitiniystävänsä menettänyt
- Re: Rakas äitinisutinah
- Re: Rakas äitiniystävänsä menettänyt
- Re: Rakas äitiniSiipi maassa
- Re: Rakas äitinikevät 2010
- Re: Rakas äitiniSiipi maassa