Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Hoidot ja seuranta

Re: Miksi ?

Hei!

Olen pahoillani isäsi poismenon vuoksi, mutta mun on vastattava tähän.

Itse olen töissä syöpätautien poliklinikalla, mutta parhaillaan myös sairastan itse rintasyöpää.
Tällä työkokemuksella, jota on jo 10 vuotta syöpätautien parissa, minun täytyy sanoa, että minulle ei ole tullut sellaista tilannetta vastaan, että potilaan hoito olisi evätty taloudellisista syistä.

Minun kokemuksen mukaan lääkärit miettivät tarkkaan sen tilanteen, milloin ei ole mahdollista auttaa potilasta enää onkologisilla hoidoilla. Usein, kun lääri itse on sitä mieltä, ettei hoidoista ehkä ole enää apua/tehoa, lääkärit kokoustavat asian tiimoilta ja keskustelevat asiasta; haluavat eri näkökantoja asiaan.

Tietenkin, jos potilaan tilannetta voidaan parantaa esimerkiksi sytostaatti-tiputuksilla, hoitoa annetaan mikäli potilas sitä toivoo. Potilaalle kerrotaan hoidosta aiheutuvat mahdolliset haitat sekä hyödyt.
Mikäli on tiedossa, että kyseessä on parantumaton syöpä, myös siitä potilaalle kerrotaan realistisesti sekä erilaisista vaihtoehdoista.

Mielestäni olisi hyvä pitää se mielessään, että mikäli sytostaattihoidoilla elämänlaatua heikennetään ja saavutetaan ainoastaan ehkä 2 viikkoa tai kuukausi lisää elinaikaa, niin onko se hyvää hoitoa? Huonoimmassa tapauksessa potilas tulee niin huonoon kuntoon, ettei pysty olemaan kotona läheisten seurassa vaan useiden satojen kilometrien päässä sairaalassa hoidettavana, kun veriarvot eivät pitäneet, vastustuskyky heikkenee, tulee infektioita ja ehkä menehtyy loppujen lopuksi vielä aikaisemmin johonkin vakavaan infektioon (vaikkapa keuhkokuumeeseen)?
Vai haluaako potilas mieluummin voida kuten aiemmin (ei pahoinvointia, ylimääräistä väsymystä) loppuaikansa?

Tietenkin ennusteet, tilastot ovat keskiarvoja, ei voida sanoa kuka saa annetusta hoidosta parhaimman vasteen tai kuka huonoimman.

On todella ikävää, Sitruunamelissa, että koette saaneenne huonoa hoitoa tai ettei isääsi tai teitä omaisia olla kuultu hoitoa suunniteltaessa (tai pitäisikö sanoa, hoitamatta jättäessä). Tietenkin silloin kannattaa valittaa, jos kokee tulleensa väärin kohdelluksi, mutta mielestäni kannattaa miettiä, mikä on hyvää hoitoa ja mikä ei.

Parantumattoman sairauden hyvään hoitoon kuuluu mielestäni oireiden lievitys, jäljellä olevan elämänlaadun ylläpitäminen tai parantaminen.
Hyvään hoitoon kuuluu myös potilaan ja omaisten kuuleminen sekä heidän kanssaan keskusteleminen sekä asioiden selvittäminen niin, että jokainen osapuoli on ymmärtänyt toistansa.

Voimia teille!
Cherry | 21.4.2009 klo 18:37:29