Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lähipiirissä syöpäpotilas
Toivottomuuden tunteet
Isälläni diagnosoitiin haimasyöpä huhtikuun lopussa 2007. Vaikka kasvain oli suhteellisen iso (n. 4 cm), päädyttiin silti radikaalileikkaukseen. Leikkaus oli määrä tehdä alkuviikosta, mutta ennen varsinaista leikkausta suoritetussa tähystyksessä havaittiin joitakin pieniä etäpesäkkeitä maksassa ja leikkaus keskeytettiin siihen.Toki tämän syövän maine oli minulla tiedossa jo ennen laikkauspäätöstä, mutta nyt joudun yhtäkkiä sen eteen, ettei toivoa paranemisesta enää ole. Ei ole enää kyse vuosista, vaan ehkä vain kuukausista. Illalla nukkumaan mennessäni oloni on äärimmäisen ahdistunut ja olen kauhuissani. Pitäisi jaksaa töissäkin, mutta olen masentunut ja itkuinen. Mitä te muut saman kokeneet olette tehneet selvitäksenne tästä tilanteesta? Oletteko hakeneet sairaslomaa? Kenties unilääkkeitä tai rauhoittavia?
Onneksi voimme puhua perheen kesken tilanteesta, mutta asun suhteellisen kaukana vanhemmistani, eikä minulla ole omaa perhettä, joten aika yksin joudun tätä järkyttävää asiaa kuitenkin käsittelemään.
- Toivottomuuden tunteetArcadia
- Re: Toivottomuuden tunteetArcadia
- Re: Toivottomuuden tunteettallero
- Re: Toivottomuuden tunteetArcadia
- Re: Toivottomuuden tunteetArcadia