Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lähipiirissä syöpäpotilas
Onnesta
Tietenkin vakava sairaus murtaa käsityksen onnesta, ja ne onnentunteet, joita joskus on ollut, halutaan pitää hengissä. Siinä on toivoa, mutta myös suurta epäoikeudenmukaisuutta nykyhetkeä kohtaan.Näin appiukkoni vielä eläessään ajattelevan paljon kuolemaa, mutta lähiomaiset siinä ympärillä tekivät töitä, ettei hän ajattelisi niin paljon. Hänellä ei ollut ketään, kenelle hän olisi avautunut näistä tunteistaan, ja jos hän vaikka avautuikin, se ei koskaan muuttunut sellaiseksi tiedoksi, että sen varassa olisi voinut tehdä lääkitystä koskevia päätöksiä. Siinä oli yksi tärkeä selkänoja poissa, kun puuttui ukin tahto, selkeä tieto siitä, mitä hän haluaa.
Olen joskus - tai useinkin - ajatellut sitä, miten itseni käy. Saanko yrittää ja saanko rauhassa määritellä oman tahtoni. Mies uskoo lääkäreihin, minä uskon intuitioon, sillä tähän mennessä jälkimmäinen on johtanut usein oikeaan... Elämässä on paljon ulottuvuuksia, joita nykyjärjellä tai lääketieteellä on vaikea tavoittaa, ja sen takia arvokas kuolemakin on jotain, minkä merkitystä ei ymmärretä.
- Miten puhua kuolemasta?Karhutar
- OnnestaKarhutar
- Re: Miten puhua kuolemasta?xanthia
- Re: Miten puhua kuolemasta?Tiinahan
- Re: Miten puhua kuolemasta?marathon