Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: iloa ja surua=elämää

Olen joskus säikäyttänyt myös sellaisia henkilöitä, joilla on tapana kysyä " Mitä sinulle kuuluu " muttei kuitenkaan vilpitöntä tahtoa tietää, mitä minulle oikeastaan kuuluu.
Säikäyttää vastakysymyksellä "Haluatko oikeasti tietää, sillä minulla on tällä hetkellä ihan hirvittävän vaikea elämäntilanne jne."
Eli alkanut kertoa ilman sokerikuorrutusta sen hetkisistä suruista tai paljon energiaa vaativista päätösten teoista.

Jotkut pelästyvät. Mutta useimmat - ihan semmoiset hyvää päivää ja kirvesvartta tuttavuudetkin - pysähtyvät, kuuntelevat ja uskaltautuvat kertomaan "vaihturin" eli jonkun oman ongelmansa.

Näin sen tulisi kulkea. Arjen. Rehellisesti ja toisiamme kuunnellen ja armahtaen.
Siul käet jo kukkunneet? Meniköhän edes sinne päin!
Lenni | 31.5.2012 klo 22:23:07