Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: iloa ja surua=elämää
Voi kiitos Lenni, ihan herkistyin, kun luin tekstiäsi. Teki mielelle hyvää, kun ymmärrystä löytyy. Lapseni on synnäisesti kehitysvammainen, ei hän ymmärtäisi sairauttani, vain sen, että menettääkö hän äidin. Sitä hän on kysynyt moneen otteeseen. Siksi en hänen aikanaan mitenkään sure appelsiini-ihoani osaleikatussa rinnassa. Hän kyynel silmin toteaa sen nähdessään: " voi äitiii". Se liikuttaa minua ja surettaa miten peloissaan hän on, jos äiti kuolee. Olen antanut hänen ymmärtää, että "sairaus" on leikattu pois ja jäi vain tuo appelsiini-ihon näköinen arpi. Olen kyllä kuolemasta yleisesti hänelle jutellut. Ollaan keskusteltu, että ei voi tietää kenen aika on milloinkin lähteä täältä pois. Hän sai olla kanssani muutama vuosi sitten kaksi vuorokautta pappansa kuolin vuoteen vierellä ja näki kuoleman ihan läheltä. Tyttöni ymmärsi, että sairaan papan (syöpä) oli hyvä päästä Taivaan kotiin. Lohdutti, ettei isäni joutunut kärsimään kovia kipuja, sai niin paljon morfiinia, että nukkui kaksi vuorokautta melko rauhallisesti, kunnes luovutti taistelunsa. Tämä kokemus on tytölleni jäänyt mieleen hyvänä muistona.Meillä äideillä on aina mure lapsista, olivat he minkä ikäisiä tahansa. Vanhin lapseni on hylännyt jo vuosia sitten siskonsa ja minut. Tyttöni melkein päivittäin toteaa itsekseen ääneen: "onhan minulla vielä isä ja äiti". Isä ei viitsi osallistua tytön kanssa olemiseen, vain puhelinsoitto pari kertaa kuussa riittää isälle. Kehitysvammaisten työkeskus antaa hyvää virikkettä arkisin tytölleni, onneksi on edes kavereita ja ohjaajia hänen tukenaan äidin lisäksi. Ohjaajalle hän saa purkaa omia ajatuksiaan ja on saanut tukea äidin sairastelun aikana. Jokaisella meillä on omat surumme, jaksetaan yhdessä toisiamme tukien. Kiitos vielä Lenni!
- iloa ja surua=elämääLenni
- Re: iloa ja surua=elämääkititupu
- Re: iloa ja surua=elämääkititupu
- Re: iloa ja surua=elämääkititupu
- Re: iloa ja surua=elämääkititupu
- Re: iloa ja surua=elämäämartta50v.
- Re: iloa ja surua=elämäämartta50v.
- Re: iloa ja surua=elämäämartta50v.
- Re: iloa ja surua=elämäämarkrani
- Re: iloa ja surua=elämäämarkrani