Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
kateus
Olen kohdannut kummallisen ongelman, johon en oikein osaa suhtautua. Olen sairastanut rintsyöpää puolisen vuotta, nyt sytot takana ja säteet edessä. Olen voinut tehdä työtä (koska on etätyömahdollisuus) omien voimieni mukaan, ja olen ollut sairauslomalla aina tarvittaessa. Työnantajan kanssa tästä joustavasta järjestelystä on sovittu yhteisymmärryksessä. Kukaan ei joudu tekemään töitäni, vaan omani kasautuvat "lomaillessani" ja työkykyisenä sitten painan pitkää päivää. Olen tyytyväinen järjestelyyn.Olen käynyt työpaikallani muutaman kerran ja todella joutunut tsemppaamaan kohtaamisia. Vaikka olen kulmaton, ripsetön, yksitissinen ja turvonnut kalju enkä ole salaillut sairauttani, niin jotkut työkaverini ovat avoimen kateellisia, kun voin tehdä töitä kotona, eikä minun väliaikaisesti tarvitse huolehtia organisaatiomuutospaineista ja muista työpaikan ongelmista. Apua! Suhtautumiseni on ollut aina kaikkeen melkoisen ronskia - voisiko tässä olla syy? Voiko joku tuntea ärsyyntymistä tai peräti kateutta, kun en olekaan vapiseva ja aneeminen koleerikko, jolle olisi helpompaa osoittaa myötätuntoa? Olen yrittänyt olla samanlainen kuin ennenkin, eikä minulla aiemmin ole ollut ongelmia työkavereiden kanssa. Onko tuttua kenellekään?
- kateuskaptah
- Re: kateusPikis
- Re: kateusael
- Re: kateusKarhutar
- Re: kateushassu
- Re: kateusPikis
- Re: kateustoukokuu6
- Re: kateusmeikku
- Re: kateusPauline
- Re: kateuskaptah
- Re: kateusSirkku
- Re: kateushassu
- Re: kateustähtisumu
- Re: kateusJAMIMA
- Re: kateus Yrittäjän näkökulmastaMimmuska69
- Re: kateus Yrittäjän näkökulmastaMimmuska69
- Re: kateusseliisa
- Re: kateusMimmuska69
- Re: kateus, kun hyvä ystävä pettääMimmuska69