Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: Tuulta purjaisiin tai jotain sen suuntaista..
Hei taas kaikille,taisi myötätuntonne auttaa, kun tänään on selvästi pirteämpi olo niin fyysisesti kuin psyykkisestikin :)
Karvaturrin kanssa tein heti aamusta tunnin lenkin, näin matkalla villinä kasvavia ihania kukkia ja ajattelin käydä kuokan ja laatikon kanssa hakemassa taimet omaan pihaan. Varmaan levinneet vuosien saatossa läheisen kartanon kukkamaista.
Pihassa pistin raivaten kolme suurta pensasta, kuivat oksat pois. Piharemonttimme alkaa olla sillä mallilla, että saan alkaa suunnittelemaan uusia kukkamaita ja siitä puuhastahan minä pidän! Täytyy vain suojata kädet, ettei mitään myyräkuumetta nyt vain saa maasta. Jostain kumman syystä kynteni ovat vahvemmat ja kauniimmat kuin vuosikausiin. Alkoivat kasvaa taxoteren aikana vimmatusti ja nyt olen lakkaillut niitä ahkerasti. Oikein filmitähden kynnet :)
Tukkaa puskee sytoista huolimatta, taas on kohta puolen sentin harva sänki päässä. Siihen on alkanut tulla tummia piikkejä sekaan ja niitä alkuja nousee tiheämpään. Silmäripsistä on puolet tallella, kulmat ovat käyneet niin harvoiksi, että pitää kajalilla piirtää ehjiksi. Kainalot ovat edelleen sileät :) Sääret pukkaavat jo hentoa karvaa, vaikka on vielä se yksi yökkicef jäljellä. Toiveissa siis että töihin palatessani lokakuun alussa olisi jo sen verran hiusta, että siitä saisi sellaisen suviannesiimeksen, vähän väriä ja geelillä takaraivosta pystyyn, sehän voisi olla vaikka ihan cool? :)
Kuinka pian teillä on sytojen jälkeen alkanut paino laskea vai onko se alkanut laskea? Minulla ei mahdu kuin yhdet housut jalkaan, farkut eivät mene kiinni vaikka olisivat mitä strechiä :/ Tuntuu että vatsa on koko ajan turvoksissa, vai onko se silkkaa läskiä, en tiedä.. Enää ei raajat ole niin turvoksissa kuin taxojen aikana. Silloin jäi puuvillasukistakin raidat nilkkoihin.
Jotenkin pelkään, että miten tuon painon kanssa käy, jos nämä vaihdevuodet jäävät päälle. Onkologi kyllä meinasi että kuukautiskierto palaa vielä, täytänhän vasta 42 tänä vuonna. Saa nähdä, jollainhan oli kuukautiset palanneet jo cefien aikana?
Kehäkukka, onnittelut että olet saanut viimeisen tippasi ja selvinnyt niin vähin oirein koko sytorumbasta sen alkushokin jälkeen. Olen alkanut tsemppaamaan itsenäni ja keksimään jotain positiivista siihen tiputukseen. Sehän on lääke, sehän on minun aseeni syöpäpirulaista vastaan tässä yhden naisen sisällissodassa. Minä tarvin sitä, vaikka se haavoittaa itseänikin.. Mutta se on viimeinen isku, sen jälkeen alkaa nousukausi. Toivon ja uskon niin. Psykiatrinen sairaanhoitaja käski ajatella, että näiden hoitojen jälkeen olen kuin kuka tahansa, yhtä terve. Riskini sairastua on sama kuin kenellä tahansa.. Sanoin hänelle, että vaatii kyllä aika paljon työtä, että opin ajattelemaan noin.
Elokuussa aloitan vielä sen viiden kerran ryhmäterapian, olen ryhmän nuorin ilmeisesti, mutta on siellä onneksi ainakin joku alle viisikymppinen, ei tule niin surkea olo että miksi näin nuorena jo piti sairastua.
Sellaista, nyt koitan nauttia tästä puolestatoista viikosta ennen siitä viimeistä yhteenottoa solunsalpaajien voimin syöpäsoluja vastaan. Toivottavasti ehdin toipua tästä ajoillani, eikä hoito siirry.
Voimia kaikille muillekin putkilaisille, yhdessä tästä selvitään! Rantautuneille kiitokset perässävedosta, teistä on todella ollut suuresti apua :)
- Re: Tuulta purjaisiin tai jotain sen suuntaista..kevätmieli