Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Tervehdys kanssasiskot!

Te olette täällä ihanan aktiivisia kirjoittajia! Seuraan kirjoituksia päivittäin ja montakin kertaa päivässä, vaikka monesti en kommentoikaan mitään.

Itselläni on nyt 3 työpäivää takana ja vähän haikailen menneen sairasloman perään, myönnän. Nämä kolme päivää ovat olleet tosi raskaita, työt itsessään eivät ole minua uuvuttaneet, vaan sitä on vaan niin väsynyt. Minullakin ovat mielialat vaihdelleet tässä matkan varrella moneen kertaan ja ymmärrän hyvin, mitä se ahdistus voi esim. sytojen aikaan olla. Siinä varmasti tulee mukaan vielä jotain kemiallisia vaikutuksia, suunnaton ahdistus saattoi tulla ihan "tyhjästä" (vaikkei se tietysti tyhjästä tullut, kyllähän meillä on ihan oikeasti aihetta ahdistuksiin), sitä vaan oli jotenkin aivan käsittämättömän paha olla, ja se tuntui siinä hetkessä just siltä, että miten täältä voi koskaan nousta!!?? Onneksi kuitenkin paremmatkin päivät koittaa ahdistuksien jälkeen. Itselläni on sytot ja säteet ohi ja pitäisi pikkuhiljaa suuntautua ns. normaaliin elämään, mutta mutta... Nyt tänään taas on vaan jotenkin pohjattoman surullinen olo, tuntuu että on saanut kyyneleitten läpi tihrustaa koko illan :'( . Tälläistä tämä on, aaltoliikettä -välillä parempi olo, välillä kurjempaa. Tuntemukset myös muuttavat muotoaan ja jotenkin tämä suru tuntuu itselläni olevan nyt pinnalla.

Vaikealta tuntuu välillä itsestään huolehtiminenkin. Pitäisi harrastaa enemmän liikuntaa ja pitäisi syödä terveellisemmin. Pitäisi pitää positiivista mieltä yllä ja immuniteettia korkealla! Mut nyt just ei huvita noista mikään. Mietityttää sekin, että miten nämä hormonilääkkeet ja sitä myöden vaihdevuodet vaikuttavat mielialoihin.

Erityisen paljon voimia kaikille hoitojen kanssa painiville ja siunausta ihan jokaiselle <3.

miu
-miu- | 5.4.2007 klo 21:47:31