Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Isä kuoli ja pelkään äitini kuolevan suruun
Isäni kuoli 2 vuotta sitten puolen vuoden kamppailun jälkeen syöpään,angiosarkoomaan. Äitini sairastui vuosi sitten rintasyöpään ja sai nyt "terveen" paperit. Äitini on surunsa kanssa koko ajan pohjattomassa tunteessa. Itse olen menettänyt isäni lisäksi jo 8 rakasta ihmistä viimeisen kolmen vuoden sisällä ja pelkään menettäväni äitinikin. En tiedä miten kestäisin enää sitä kun näissä edellisissäkin on kestämistä. Veljeni on alkanut jo luovuttaa ja sanoi että aikuisia ihmisiä me tässä kaikki ollaan. Olen soittanut jo moneen paikkaan ja pyytänyt apua äidille, mutta äidin pitäisi sitä kuulemma itse hakea. Äiti ei halua apua kun kuulemma suru on vaan niin kaikkiviepää. Niin kyllä mä sen tiedän ja olen kanssa kamppaillut asian kanssa ja hakenut apua. Äiti on jo alkanut puhua miten haluaisi kanssa isän kanssa lepäämään ja minä itken iltoja uneen. En tiedä miten jatkaisin... toivoton olo.- Isä kuoli ja pelkään äitini kuolevan suruunTainuli