Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: eikö tämä koskaan hellitä
voi kuinka ymmärrän sinua,, vain lapsensa menettänyt äiti tietää kuinka toinen saman kokenut kärsii, Toki kaikki jotka menettävät ns. omiaan kärsii mutta tuntuu että oman lapsensa menettäminen on jotain jota ei pahimmalle vihamiehellekkään toivoisi. Minäkin hoidin poikani loppuun asti vaikka aika siitä kun syöpä todettiin ei kulunut kun 5 kk ehti poikani halvaantumaan ja sokeutumaan, Hänen pelkonsa oli että äiti ei kestä hän ei kuolemaa pelkää vaan sitä. Välillä tuntuu että hän oli oikeassa,, en tunnu selviävän millään, kuitenkin jaksan toivoa että te kaikki saman kohtalon kokeneet jaksatte eteen päin kaikesta huolimatta niin minäkin yritän, välillä tunnun niin turhalta tähän maailmaan missä kukaaan ei tarvitse minua enää- Re: eikö tämä koskaan hellitäNita