Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Kuka sen selittää voisi
Äidin ei tarvinnut kärsiä pitkään, mutta tapa jolla hän täältä lähti olisi voinut olla toisenlainenkin. Hän sanoi haluavansa elää ja toivoi ettei hänen hetkensä vielä olisi. Silti hän ajatteli myös sairautta ja kuoleman tuomaa helpotusta. Hän uskoi tapaavansa omat vanhempansa ja ystävänsä. Kuolemaa ajatellessani tuo jälleennäkemisen toivo saa minut rauhalliseksi. Silti nyt on vaikeaa hyväksyä kuoleman lopullisuus. Aivan kuin äiti olisi pitkällä matkalla ja palaisi vielä kotiin. Eilen kotiin soittaessani mietin kuinka äidillä oli omanlaisensa tapa vastata puhelimeen. Melkein odotin että kuulisin tuon tutun äänen jälleen. Pahinta äidin kuolema on varmasti isälleni. Hän tuntuu olevan aivan eksyksissä ilman äitiä. Heidän yhteiset eläkevuotensa olivat vasta alussa. Oli niin paljon kaikkea mitä he molemmat odottivat. Jokainen perheenjäsen on tärkeä. Jokaisen rakkaan menetys on vaikea. Silti kaikki tietävät "fraasin" siitä kuinka kaikki surut ja riemut kuuluvat elämään. Nyt elän tuon fraasin todeksi vaikka taistelen kovasti vastaan. En todellakaan antaisi yhtään hetkeä pois. Sain äidiltäni paljon ja se kantaa nyt vaikeina aikoina. Toivoisin että ymmärtäisin oppia elämästä ja kehittyä ihmisenä arvostamaan jokaista hetkeä. Kaikella on tarkoituksensa... kai se vain on niin..- Kuka sen selittää voisi lumikki
- Re: Kuka sen selittää voisi salla10
- Re: Kuka sen selittää voisi kaipuu
- Re: Kuka sen selittää voisi äiti66
- Re: Kuka sen selittää voisi surusyksy
- Re: Kuka sen selittää voisi lumikki
- Re: Kuka sen selittää voisi äiti66
- Re: Kuka sen selittää voisi surusyksy
- Re: Kuka sen selittää voisi kaipuu
- Re: Kuka sen selittää voisi Kristiina
- Re: Kuka sen selittää voisi Tiltu_R
- Re: Kuka sen selittää voisi lumikki