Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Kuka sen selittää voisi

Teidän äitien, jotka olette menettäneet lapsenne suru on taatusti valtava. Itsekin äitinä en pysty edes sen tuskan määrää käsittämään. Lumikki tuskin tarkoittikaan viestillään sitä, että kuvittelisi kaikkien muiden äitien ja tyttärien olevan onnellisia. Totta kai meillä kaikilla on elämässä omat surumme. Mutta Lumikki viittasi varmasti siihen tunteeseen, miten hän kaipaa omaa äitiään, ja miten pahalta tuntuu seurata muita äitejä ja tyttäriä. Tuskin hän tarkoittaa, että elämässä on kaikki hyvin, kun vaan on se oma äiti olemassa. Tietysti jos omaa elämää on kohdannut oman lapsen kuolema, tuskin se äidin olemassaolo sitä surua lapsen kuolemasta poistaa. Mutta Lumikki ei varmasti viestillään viitannutkaan tähän, vaan siihen, miten ikävöi omaa äitiään. Varmasti lapsensa menettäneellä äidillä saattaa olla samansuuntaisia tuntemuksia katsellessaan toisia äitejä lapsineen. Meillä jokaisella täällä palstalla on oma surumme. Toinen on menettänyt äidin, toinen lapsen, joku miehen, joku sisaren, joku isän jne. Jokaisen suru on yhtä "arvokas", eikä suruja voi mielestäni "vertailla", vaikka lapsen menetys on varmasti kamalinta, mitä voi tapahtua. Mutta jos on tilanteessa, että ei ole menettänyt omaa lastaan, vaan äitinsä/isänsä, tämä suru voi olla musertavan paha. Itse menetin äitini reilu vuosi sitten, ja suru on edelleen valtava. Toivon voimia ja jaksamista teille kaikille, olettepa sitten menettäneet lapsenne, äitinne, isänne, sisarenne, tai kenet tahansa rakkaanne.
surusyksy | 11.10.2006 klo 18:22:28