Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Kuka sen selittää voisi

Mistä tulevat lohdotuksen sanat, mistä kestäminen, milloin suru loppuu... toisen asemaan on vaikea asettua, vaikka itselläkin olisi samanlaisia kokemuksia. Meidän jokaisen suru on niin erilainen ja kuitenkin samanlainen. Toiset eivät voi tietää ellei heille kerro. Sairaslomakin on ok jutut, mutta toisaalta - meidän elämähän jatkuu, kaikesta huolimatta. Viha on aivan normaali ja hyväksyttävä tunne, se on osa suruprosessia niin kuin tuhannet miksi -sanat. Elämästä tulee toisenlainen, siihen löytyy uusia sävyjä ja itsestään saattaa oppia jotain pikkuhiljaa, kaiken surun ja vihan keskellä.
Mieheni on toki vielä elossa, mutta haimasyövän kanssa kun ei koskaan tiedä. Menettämisen pelko, tuska, hätä, toivottomuus, viha, katkeruus on ollut läsnä jonkin aikaa.
salla10 | 10.10.2006 klo 06:42:43