Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Kuka sen selittää voisi

Kuulun niihin kadulla vastaan tuleviin, onnellisen näköisiin äiteihin, joilta on oma lapsi kuollut. Meidän perhe koki tämän menetyksen 9 kk sitten. 11 vuotias poikamme menehtyi aivokasvaimeen, mutta elämää on vain pakko jatkaa, vaikka välillä on tuntunut todella pahalta. Meidän perheen elämään kuuluu kuitankin naurua ja hassuttelua, vaikka sydän itkee. Vastaantulija kadulla ei voi päätellä mistään, mitä olemme joutuneet kokemaan.

Samanlaisia tuntemuksia on varmasti meillä kaikilla rakkaansa menettäneillä, useita kysymyksiä pyörii päässä ja se kateellisuus, kuinka toisilla on asiat paremmin... Samalla tavalla sitä mietitään näitä asioita, ehkä kuitenkin vähän eri perspektiivistä.
äiti66 | 10.10.2006 klo 20:10:44