Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Lohdun sanoja(ko?)
Hei kaikki,Äitini kuoli lokakuussa sairastettuaan 3, 5 vuotta munasarjasyöpää. Nyt suru alkaa iskeä tosissaan! Jouluna oli jo vaikeaa, mutta nyt on päivittäin itku herkässä. Olen paljon muistellut äidin viimeisiä päiviä ja kuoleman hetkeä...En millään meinaa päästä yli ajatuksesta, että hän on kokonaan poissa. Tällä hetkellä minua ei edes lohduta ajatus uudelleentapaamisesta, haluaisin vain hänet fyysisesti takaisin juttelemaan, olemaan, soittelemaan jne. Luulen, kuten Susiekin sanoi, että koskaan en päästä äidistä kokonaan irti, onkohan se niin kaikilla tyttärillä, vaikka jo aikuisilla ja kauan oman perheen kanssa jo eläneenä? Lasteni kanssa menen päivä kerrallaan, mutta kyllä ikävä on kovaa ja niin lohdutonta ja loputonta..
pt
- Lohdun sanoja(ko?)surusyksy
- Re: Lohdun sanoja(ko?)Tiltu_R
- Re: Lohdun sanoja(ko?)pinjaenkeli
- Re: Lohdun sanoja(ko?)tuulapirkko
- Re: Lohdun sanoja(ko?)pinjaenkeli
- Re: Lohdun sanoja(ko?)pt
- Re: Lohdun sanoja(ko?)kevät?
- Re: Lohdun sanoja(ko?)tuulapirkko